Itämeren kalastuskiintiöistä 2026 eduskunnan ympäristövaliokunnalle

Valtioneuvoston selvitys: Komission ehdotus eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2026 ja asetuksen 2025/202 muuttamisesta tiettyjen muilla vesillä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien osalta

Kevään ICESin neuvojen jälkeen on tullut nyt uutta tietoa tämän kesän tilanteesta ja Komission esitys. 

Suomen kannan päälinja on kestävyyttä korostava ja oikeansuuntainen. Btrigger-arvon alapuolella toimittaessa käyttäisimme kuitenkin artiklaa 4 eikä 5.

Pääaltaan ja Pohjanlahden lohi

Tämän kesän tiedoissa on hyvää, että yhden merellä vietetyn vuoden jälkeisiä ”kosseja” nousi Tornionjokeen viime vuosia enemmän. Se voi ennakoida parempaa jatkossa. Kuitenkin tämänkin vuoden yleistilanteen mukaan esitetyt lohen kalastuksen rajoitukset ovat tarpeen. Lisäksi tarvitaan kansallisia aikarajoituksia turvaamaan isojen emokalojen pääsy kutujokiin kauden alussa.

Suomenlahden lohi

Suomenlahden kautta menee paljon lohia Pohjanlahdellekin. Siksi kotimaisesti pyynnin alkua pitäisi viivästyttää Pohjanlahden aikatauluun. Pyynti pitää kohdistaa istutettuihin kaloihin.

Pohjanlahden sekä Pääaltaan ja Suomenlahden silakkakannat

Silakkakannan tila on yhä epävakaa. Varovaisuusperiaatteen takia ja kannan elpymisen turvaamiseksi tarvitaan vielä lisää turvaamistoimia eli tulisi käyttää ns. viiden prosentin sääntöä.

Kilohaili

Komission esitys eli jatkaminen tämän vuoden tasolla – ”roll over” – on turvallisin ratkaisu. Kanta-arvioon liittyy suuria epävarmuuksia, koska ne perustuvat lähinnä pojoisen Itämeren tuloksiin. Yleisesti ottaen etelämpänä Itämerellä useimmat muutkin kalakannat ovat nykyisin pohjoista huonommassa tilassa.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi