Hallituksen ilmastosuunnitelmat osoittavat: polku hiilineutraaliin Suomeen on hukassa

Vuoden 2025 ilmastovuosikertomus osoittaa, että päästöjä pitää vähentää kaikilla sektoreilla. Suomen ilmastopolitiikan suurimpia haasteita ovat hiilinielujen romahtaminen ylisuurten hakkuiden takia sekä liikenteen ja maatalouden päästöt, jotka eivät vähene. Ratkaisut näihin ongelmiin ovat olemassa, mutta tänään julkaistut ilmastopolitiikan suunnitelmat eivät tartu niihin.

“Näillä suunnitelmilla ei saavuteta ilmastolain tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Vuoden 2035 jälkeen Suomen pitäisi pian olla hiilinegatiivinen, eli nielujen on oltava päästöjä suuremmat, eikä tämä onnistu ilman vahvoja hiilinieluja”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Nelli Immonen.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat arvioivat lokakuussa, että energia- ja ilmastostrategian luonnokseen kirjatut keinot eivät vahvista metsien hiilinieluja lainkaan, jos hakkuutasot pysyvät ennallaan. Suomesta olisi tulossa hiilineutraali vasta vuoden 2050 jälkeen, eli 15 vuotta ilmastolain tavoitteen jälkeen.

Tänään julkistettu energia- ja ilmastostrategia ei korjaa tätä suuntaa. Strategiassa käsitellyt maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden, lisätoimet eivät riitä kääntämään sektoria päästölähteestä nieluksi.

“On täysin kestämätöntä, että energia- ja ilmastostrategiassa esitettyjen maankäyttösektorin uusien ilmastotoimien ensisijainen tavoite on metsätalouden hakkuumahdollisuuksien turvaaminen. Jotta hiilineutraalius voidaan saavuttaa, Luonnonsuojeluliitto pitää välttämättömänä, että hakkuita kohtuullistetaan yli 70 miljoonasta kuutiosta 55–60 miljoonaan kuutioon vuodessa”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.

Luonnonsuojeluliitto on esittänyt ratkaisuiksi esimerkiksi maankäytön muutosmaksua, metsälain päivittämistä ja metsien kiertoaikojen pidentämistä. Puun polton verokannustin pitää poistaa.

KAISU:n linjaukset eivät myöskään riitä kattamaan EU:n taakanjakosektorin päästövähennystavoitteita. Suunnitelma tarjoaa liikenteen päästövähennyksiin lyhytaikaisia ratkaisuja, vaikka tarvitsemme rakenteellisia muutoksia. Liikenteen päästöt kasvoivat vuonna 2024, ja Orpon hallituksen toimet uhkaavat kiihdyttää tätä suuntaa esimerkiksi jakeluvelvoitteen heikentämisellä sekä polttoaineverotuksen keventämisellä.

Maataloudessa päästöjä voitaisiin vähentää ennallistamalla turvemaita ja edistämällä kasvispainotteista ruoantuotantoa. Suunnitelma ei kuitenkaan edistä näitä riittävästi.

Suomi voi edelleen saavuttaa ilmastotavoitteensa, mutta vain, jos ilmastotoimia lisätään välittömästi ja kaikilla sektoreilla. Vahva ilmastopolitiikka on välttämätöntä sekä talouden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi että ilmastokriisin pahimpien vaikutusten välttämiseksi.

Lisätietoja:

Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, +358 45 7885 2037, nelli.immonen@sll.fi
Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, +358 44 9010 461, antti.heikkinen@sll.fi
Oona Huttunen, ilmastoasiantuntija, +358 44 493 8719, oona.huttunen@sll.fi