Haitallisten tukien karsiminen auttaa taloutta ja ympäristöä

Lausunto –

Luonnonsuojeluliitto ei vastusta yritysten tukemista, kunhan tuetaan uudistavaa ja kestävää toimintaa. Valtiontalouden näkökulmasta tulisi myös käynnistää valmistelu ohjauskeinoista, joilla verotetaan ympäristöhaittoja.
Aamu-usvaa suolla ja tupasvillaa etualalla.
Kuva: AdobeStock

Lähetetty (pääministeri Petteri Orpo, valtiovarainministeri Riikka Purra, maa-ja metsätalousministeri Sari Essayah, ympäristöministeri Sari Multala, opetusministeri Anders Adlercreutz, kansanedustaja Jani Mäkelä, kansanedustaja Peter Östman, kansanedustaja Ville Valkonen, kansanedustaja Henrik Wickström)

Suomen hallitus on tehnyt isoja leikkauksia ja korostanut tiukkaa taloudenpitoa. Mahdollisten lisäsäästöjen etsiminen on kestävintä ja oikeudenmukaisinta tehdä ympäristölle haitallisista tuista, joiden määrä lasketaan miljardeissa. Siitä hyötyisivät ympäristö ja valtion kassa. 

Suuri osa ympäristölle haitallisista tuista on todettu talouskasvun kannalta tehottomiksi. Lisäksi ne hidastavat puhdasta siirtymää. Luonnonsuojeluliiton nostoja asteittain leikattavista ympäristölle haitallisista tuista ja uusista ympäristöveroista:

  • Puupolttoaineiden verottomuus on keskeisin ilmastolle ja luonnolle haitallinen verotuki. Vuosittainen verotuottojen menetys on satoja miljoonia euroja.
  • Polttoturpeen tuen tulee loppua, sillä turpeen energiakäyttö on merkittävä päästölähde. Tuesta luopumisen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti.
  • Maatalouden satojen miljoonien eurojen energiaveron palautuksesta tulee luopua. Se laskee fossiilisten polttoaineiden käytöstä maatalousyrittäjille koituvia kuluja ja hidastaa siirtymää kestäviin energiaratkaisuihin.
  • Lentoliikenteen edistämiseen kohdistetut maakuntalentojen tuet ja lentopolttoaineiden verottomuus tulee poistaa. Varoja on suunnattava kestävien liikkumismuotojen edistämiseen.
  • Metsätalouden puuntuotannon METKA-tukia tulee vähentää, sillä ne suosivat  avohakkuumetsätaloutta tilanteessa, jossa metsätalouden on suunnattava kohti kestävää metsänhoitoa.
  • Jätevero tulee ulottaa viipymättä myös kaivosjätteelle. Kaatopaikalle toimitettavista jätteistä, joiden hyötykäyttö on teknisesti ja ympäristöperusteisesti mahdollista, maksetaan jäteveroa 80 euroa tonnilta. Jos kaivosjätteelle asetettaisiin edes sata kertaa edellä mainittua kaatopaikkajätettä pienempi vero eli 0,8 euroa tonnia kohden, karttuisi verotuloja silti lähes 75 miljoonaa euroa vuodessa.
  • Datakeskusten konesalien sisällyttäminen juuri lausunnoilla olevaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisen lakiesitykseen lisäisi valtion verotuloja. Verotus kohdistuisi luonnonvarojen käyttöön ja monikansallisiin toimijoihin.

Hallituksella on  paljon mahdollisuuksia leikata sellaisia tukia, jotka taloustieteilijät ovat todenneet tehottomiksi, ja jotka aiheuttavat haittaa ilmastolle ja luonnolle. 

Luonnonsuojeluliitto ei vastusta yritysten tukemista, kunhan tuetaan uudistavaa ja kestävää toimintaa. Valtiontalouden näkökulmasta tulisi myös käynnistää valmistelu ohjauskeinoista, joilla verotetaan ympäristöhaittoja.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, nelli.immonen@sll.fi, 045 7885 20
Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, antti.heikkinen@sll.fi, 044 901 0461

Ajankohtaista