Haitallisen vieraslajin valkopajuangervon siirtymäaika päättyy – nyt kerätään lajihavaintoja
–

Valkopajuangervo lisättiin Suomen haitallisten vieraslajien joukkoon vuonna 2023. Tuolloin kasville annettiin kahden vuoden siirtymäaika, joka päättyy 15.8.2025. Sen jälkeen valkopajuangervoa tai sen muotoja vitipajuangervoa ja kaljupajuangervoa ei saa enää myydä tai kasvattaa. Sama siirtymäaika koskee myös viitapihlaja-angervoa.
Valkopajuangervo on ehtinyt jo muodostaa Suomen olosuhteisiin nähden harvinaisen laajoja ja tiheitä kasvustoja Espoossa Glimsinjoen varteen ja Pitkäjärven rannoille. Siellä se on valloittanut hehtaareittain jo ennestään vähentyneitä ja uhanalaisia luontotyyppejä, kuten kosteita lehtoja, tulvametsiä ja luhtia. Kasvustot ovat saaneet alkunsa Träskändan kartanopuistosta, jonne valkopajuangervoa istutettiin 1800-luvulla.
”Valkopajuangervo on uhka luonnon monimuotoisuudelle. Pitkäjärven luhta on jo laajalti menetetty valkopajuangervolle – paikoin myös Glimsinjokivarren lehdot ja tulvametsät. On suuri vaara, että kasvustot levittäytyvät yhä alemmas Glimsinjokea ja täyttävät myös Kirkkojärven luhdan ja Espoonjoenkin rannat lopulta kokonaan. Nyt pitää keskittyä siihen, miten angervosta vielä vapaa luonto pelastetaan”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Luonto -lehti haluavat nostaa Glimsinjoen ja Pitkäjärven rannoilla leviävän valkupajuangervon esiin varoittavana esimerkkinä. Samanlaista tilannetta ei saa päästää syntymään muualla Suomessa.
Suomen Luonto -lehti kerää havaintoja valkopajuangervoista. Havaintotieto auttaa arvioimaan valkopajuangervon levinneisyyttä ja uhkaa luonnolle sekä kohdentamaan viestintää ja torjuntatoimia. Havaintotiedot voi kirjata 15.7.2025 alkaen Suomen Luonnon verkkosivuilla: suomenluonto.fi/ilmoita-valkopajuangervo.
”Valkopajuangervo on tuuhea ja sitkeävartinen pensas, joka leviää maanalaisten versojen avulla ja sietää erityisen hyvin tulvaa. Valkoiset tai hennon vaaleanpunertavat huiskilokukinnot puhkeavat kukkaan heinä-elokuussa. Muiden pajuangervolajien kukat ovat väriltään useimmiten selkeämmin punasävyisiä”, opastaa Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristökasvattaja Emilia Pippola.
Lisätietoja:
Virpi Sahi, kehityspäällikkö, p. 050 208 2457, virpi.sahi@sll.fi (tavoitettavissa 15-16.7.)
Emilia Pippola, ympäristökasvattaja, p. 044 4938495, emilia.pippola@sll.fi (tavoitettavissa 15.–18.7.)