EU:n kalastuspolitiikan arviointi

Lausunto –

22.4.2025

Luonnonsuojeluliitto pitää EU:n kalastuspolitiikkaa (CFP) parempana kuin maatalouspolitiikaa (CAP). Isoimmat puutteet ovat toimeenpanossa. Vaikka Itämeren kalastus on EU:n kestävintä, meillä on yhä ongelmia ennen muuta lohessa.

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola täytti Komission 29-sivuisen kyselylomakkeen yhteisen kalastuspolitiikantoimivuudesta 21.4.2025. Hän seuraa kalastuspolitiikkaa Suomen työryhmissä ja EU:n Baltic Sea Advisory Councilissa.

Yleisesti ottaen EU:n kalastuspolitiikan uudistus kymmenen vuotta sitten on edistysaskel, jollaista esimerkiksi maataloudessa ei ole vielä tehty. Kalastuksen kestävyyttä tavoitellaan mm. kestävällä enimmäistuotolla. Tämä ns. MSY-tavoite pitää ottaa huomioon kalastuskiintiöissä.

Joskus jäsenmaiden ministerit ylittävät Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisen neuvon suositukset ja antavat liian isoja kiintiöitä. Näin käy yhä silloin tällöin Itämerelläkin, vaikka sen kalastus on muita EU:n meriä kestävämpää. Erityisiä ongelmia on koko ajan lohella ja myös silakkakannoissa.

Yleisesti ottaen CFP on kuitenkin suuri edistysaskel, itse kunnossa ja sen ongelmat ovat toimeenpanossa. Tämä on se tavallinen tarina EU-säännösten toteutumisen seurannassa. Siksi on parempi jatkaa työtä nykymallilla eikä ryhtyä kesken kaiken isompiin säännösmuutoksiin.

Tulevaisuuden haasteita ovat mm. ilmastonmuutos ja erityisesti kalastuspolitiikan suhde meristrategiapuitedirektiivin hyvään ekologiseen tilaan. Kalat kun ovat riippuvaisia meriluonnon tilasta.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tapani Veistola, tapani.veistola@sll.fi