EU:n ilmastotoimia ei saa ulkoistaa kehittyville maille

Tiedotteet

Euroopan komissio julkaisi pitkään odotetun EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen. Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta uusi ilmastotavoite on tärkeä askel, mutta se on vaarassa vesittyä, jos Euroopan poliittiset päättäjät pakenevat vastuutaan ja ulkoistavat päästövähennyksiä EU:n ulkopuolelle joustomekanismien avulla.
Kuva: artjazz/Adobe Stock

Komission esityksen mukaan EU:n on vähennettävä nettopäästöjään 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Nettopäästö tarkoittaa kaikkien sektoreiden yhteenlaskettuja päästöjä ja nieluja. Esitetty 90 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2040 on Luonnonsuojeluliiton mielestä ehdoton minimi, mutta ilmastotieteen mukaan siihen mennessä pitäisi pyrkiä hiilineutraalisuuteen. Tuolloin siis hiilinielut ja päästöt olisivat yhtä suuret.

“On todella tärkeää, että päästövähennystavoite kirjataan vihdoin lakiin, jotta se sitoo päättäjiä ja turvaa ilmastopolitiikan jatkuvuuden. Komissio on kuitenkin ehdottanut jo valmiiksi vaatimattomaan tavoitteeseen merkittäviä joustoja, jotka uhkaavat vesittää koko tavoitteen. Komissio muun muassa jättää oven auki päästövähennysten ulkoistamiseen EU:n ulkopuolelle”, sanoo ilmastoasiantuntija Edda Sundström.
Ehdotuksen mukaan osan vuoden 2040 ilmastotavoitteista voisi kattaa ostamalla kansainvälisiä päästöyksiköitä EU:n ulkopuolelta. Tämä tarkoittaisi käytännössä vastuun ulkoistamista kehittyviin maihin, kuten Afrikan valtioihin, sen sijaan, että vähentäisimme päästöjä EU:n sisällä.

“Kehittyvät maat kärsivät ilmaston kuumenemisesta merkittävästi, vaikka ongelman juurisyy on kehittyneissä länsimaissa. Mikään ei myöskään takaa, että näitä päästöyksiköitä olisi ostettavissa ja että hinta olisi halvempi kuin mitä päästövähennysten tekeminen Euroopassa maksaisi. Päästöyksiköiden ostaminen on siis kallista ja lyhytnäköistä ilmastopolitiikkaa. Se ohjaa rahoitusta pois EU:n omista päästövähennyksistä ja vihreistä investoinneista”, sanoo ilmastoasiantuntija Nelli Immonen.

EU:n pitäisi keskittyä saavuttamaan hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä, kuten ilmastotieteilijät suosittavat. Kansainväliset hiilimarkkinat voivat toimia päästövähennysten lisänä, mutta ne eivät voi korvata EU:n omaa vastuuta ilmastotoimissa. Lisäksi hiilimarkkinoita on säänneltävä tarkemmin, koska nykyisellään ne eivät takaa, että päästöt todella vähenisivät jossain muualla päin maailmaa.

Seuraavaksi EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitetta käsittelevät Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot. Luonnonsuojeluliitto vaatii, että päättäjät hylkäävät joustomahdollisuudet, kuten päästövähennysten ulkoistamisen ja sitoutuvat tieteenmukaisiin ilmastotoimiin.

“Suomen tätytyy nyt jatkaa omien, komission esitystä parempien ilmastotavoitteidensa toteuttamista ja vaatia toimien parantamista EU:ssakin”, sanoo toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Lisätietoja: 

Edda Sundström, ilmastoasiantuntija, +358 44 4914 269, edda.sundstrom@sll.fi
Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, +358 45 7885 2037, nelli.immonen@sll.fi
Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

Ajankohtaista