Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Blogi / 6 syytä puolustaa ilmastoa Euroopan parlamentin LULUCF-päätöksessä

6 syytä puolustaa ilmastoa Euroopan parlamentin LULUCF-päätöksessä

Euroopan parlamentti äänestää näillä näkymin 13.9. siitä, miten maankäytön ja metsien käytön ilmastovaikutus huomioidaan jatkossa EU:n ilmastopolitiikassa. Jäsenmaiden ympäristöministerit yrittävät sopia omasta kannastaan kokouksessaan 13. lokakuuta. Luonnonsuojeluliitto kokosi tärkeimmät syyt puolustaa ilmastoa näissä päätöksissä.

1) Metsien hakkuut eivät ole ilmastoteko

Metsäteollisuuden lobbarit esittävät nyt kiihtyvään tahtiin että metsiä täytyy hakata, jotta ne voisivat sitoa hiiltä myös jatkossa. Näin suomalainen intensiivinen ja avohakkuisiin perustuva metsänhoito esitetään ilmastotekona.

Suomalainen biotalous ei kuitenkaan ole kestävällä tiellä. Suomen metsät ovat viime vuosina sitoneet noin 40 % Suomen kokonaispäästöistä, ne toimivat siis hyvänä puskurina ilmaston lämpenemistä vastaan. Suunnitellut lisähakkuut lähivuosina leikkaisivat Suomen metsien hiilinielua yli puolella. Lisähakkuiden ilmastovaikutus on noin tuplasti koko Suomen henkilöautoliikenteen päästöjen verran. Sen seurauksena Suomen arvioidut nettopäästöt ilmakehään vuoteen 2030 mennessä eivät juuri vähene. Ja nettopäästöt ovat se, minkä ilmasto näkee. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisellä on kiire, ja siksi metsien säästäminen on ilmastoteko.

2) Metsät

Usein unohdetaan, että Suomen nuorien metsien hakkuu johtaa paitsi hiilinielun myös tulevan kasvun rajuun vähennykseen.

Tutkimustulosten mukaan hakkuiden kasvattaminen yli 20 prosentilla on ongelmallista kolmesta syystä. Ensinnäkin, hakkuutavoitteiden pienentäminen parantaisi luonnon monimuotoisuuden tilaa, viilentäisi ilmastoa ja lisäisi tämän vuosisadan hakkuupotentiaalia. Hakkaamalla liikaa metsää nyt tuhoamme siis tulevaisuuden näkymiä kolmella tavalla: kiihdytämme lajikatoa, kiihdytämme ilmastonmuutosta ja leikkaamme rajusti myös lastenlastemme sukupolven puunkäyttömahdollisuuksia. Tulevaisuus näyttää tällöin entistä epävarmemmalta.

3) Pariisin sopimus on kuollut kirjain ilman metsiä

Pariisin sopimuksessa sovittiin tiukasta rajoitteesta ilmaston lämpenemiselle. Fossiiliset polttoaineet ovat syystä ilmastopolitiikan polttopisteessä ja ympäristöjärjestöt ovat ensimmäisinä rivissä vaatimassa fossiilisista polttoaineista luopumista. Mutta se ei riitä. Myös se mitä tehdään metsille on tärkeää: maankäytön ja maanpeitteen muutokset ovat aiheuttaneet historiallisista päästöistä jopa 40 prosenttia.

Johtopäätös on selvä. Pariisin tavoitteisiin voidaan päästä vain jos:

- fossiilisista polttoaineista luovutaan JA
- hiilinieluja ja -varastoja kasvatetaan samanaikaisesti

Tutkijat ovatkin arvioineet, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ihmiskunnan nettopäästöt voivat olla maksimissaan 300 gigatonnia tällä vuosisadalla. Ennustetut hiilipäästöt vuoteen 2050 mennessä taas ovat lähes kolminkertaiset. Tulemme ylittämään Pariisin tavoitteiden päästötason. Siksi tutkijoiden mukaan tarvitaan negatiivisia päästöjä: keinoja sitoa hiiltä pitkäaikaisiin hiilivarastoihin. Metsät ovat yksi parhaista ja yksi ainoista realistisista hiilivarastoista. Metsät puskuroivat ilmastonmuutosta jo nyt, mutta niiden rooli elinkelpoisen ilmaston näkökulmasta tulee vain vahvistumaan. 

4) Ilmastotekojen aika on nyt

”Pitkässä juoksussa olemme kaikki kuolleet”, sanoi taloustieteilijä John Maynard Keynes. Keskustelussa metsistä sanonta toimii hyvin. Vaikkapa Arktisen luonnon näkökulmasta lähivuodet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta Arktinen metaani ei ala vapautua. Lämpenemisen nopeus vaikuttaa ratkaisevasti eliöiden sopeutumiskykyyn. Siksi lyhyen aikavälin ilmastotoimet ovat tärkeämpiä kuin ne, jotka tapahtuvat 2080-luvulla. Lyhyen aikavälin toimet ovat myös niitä, joihin minä, sinä ja Suomen europarlamentaarikot voimme vaikuttaa.

5) EU sääntely mahdollistaa pitkäaikaisten puutuotteiden suosimisen

Komission ja ympäristövaliokunnan esityksien esitetään välillä olevan metsäteollisuuden vastaisia. Tämä on väärinkäsitys. EU:n nyt päätettävä sääntelyesitys ei vaikuta suoraan Suomessa tehtäviin päätöksiin metsien käytöstä. Elinkeinoministeri Lintilä onkin sanonut, että metsien ilmastosääntelyn kustannuksia ei kohdisteta metsätaloudelle. Suomessa päätetään jatkossakin itse siitä, miten metsiä käytetään. Käytöstä riippumatta metsien ilmastovaikutus pitäisi kuitenkin huomioida täysimääräisesti.

Parlamentin ympäristövaliokunnan esityksessä huomioidaan komission esitystä paremmin pitkäaikaisten puutuotteiden sisältämä hiili. Esitys mahdollistaisi siis pitkäaikaisten ja korkean jalostusasteen tuotteiden kannustamiseen. Ilmastofiksujen tuotteiden tuotantoon voidaankin kannustaa, jos LULUCF-sääntelyn uhkien sijaan nähdään mahdollisuudet.

6) Parlamentin täytyy muistaa ilmasto äänestyksessään

Parlamentin ympäristövaliokunta ehdotti heinäkuussa sekä heikennyksiä että tiukennuksia metsiä, maankäyttöä ja maankäytön muutoksia koskevaan LULUCF-sääntelyehdotukseen. Jos komission esitys vesitetään metsätalouden porsaanreiillä se tarkoittaa käytännössä EU:n ilmastotavoitteiden perinpohjaista vesittymistä. Tämä on erityisen huolestuttavaa, koska EU:n ilmastotavoitteet ovat nykyisellään riittämättömät ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Luonnonsuojeluliitto kannustaa vetoamaan suomalaisiin meppeihin keskiviikon äänestyksen alla. Mepeille voi lähettää sähköpostia tai viestejä vaikkapa twitterissä

 

Otto Bruun
Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiakysymyksistä vastaava suojeluasiantuntija