Aluehallintouudistus – uhka vai mahdollisuus



Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry:n syyspäivät 4.9.2025

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola
Suomen luonnonsuojeluliitto

Miltä nyt tuntuu?


Helpottuneelta. Aluehallinnon uudistus oli tosi pitkä ja monivaiheinen prosessi. Siinä riitti välillä vauhtia ja tosi vaarallisia tilanteita.

• Meidän osaltamme seikkailu alkoi, kun olimme Ilpo Kurosen kanssa Turussa maaherra Rauno Saaren kuultavana vuonna 2012. Hän teki Riitta Rainion kanssa selvitystä ympäristöhallinnon uudistustarpeista Talvivaaran kaivosonnettomuuden jälkeen. He esittivät elyjen ja avien yhdistämistä.

Miksi kannatitte tätä uudistusta?

Luonnonsuojeluliitto ei kannattanut ELY-keskukset luonutta ALKU-uudistusta alkuunkaan.

• Vaikka YM-vetoinen yksikanavainen ”Suomen ympäristövirasto” olisi ollut meistä kaikkein paras ratkaisu, tämä VAU-hanke oli tervetullut mahdollisuus korjata ALKU-hankkeen valuvikoja.

Koimme ELY-Y:n aseman TEM-vetoisissa ELY-keskuksissa jo lähtökohtaisesti ongelmalliseksi.

• Ympäristöasiat olivat niissä usein ulkokehällä ja joutuivat joskus painostuksenkin kohteeksi.
• Esimerkiksi Uudellamaalla Y-alue joutui hoitamaan heti alussa koko viraston virkamiesten vähennystarpeen. Sillä sattui olemaan ympäristöhallinnon ”perustajasukupolven” veteraanien eläköityminen menossa. Uusia virkoja ei sitten saatu.

Joissakin ELY-keskuksissa Y-alue oli heti alussa liian pieni selviytyäkseen tehtävistään kunnolla. 

Osaamisessa ja linjassa oli ELY-keskusten välillä suuria eroja.

Lisäksi käytännön kokemukset saivat minutkin muuttamaan mieltäni hallinnon rakenteesta.

• Varsinkin YSL-uudistuksen yhteydessä aikoinaan ajateltiin hyvin laajasti, että luvittajien ja valvojien välillä on syytä pitää palomuuri.
• Käytännössä kuitenkin ilmeni, että tämä ei ollutkaan hyvä idea.
• Ensinnäkin joidenkin hanketyyppien osaajia on Suomessa vain pieni määrä.
• Toisaalta opittiin, että esimerkiksi tietyn tehtaan tai paikan tuntijoiden olisi järkevää tehdä yhteistyötä.

Mitä hyvää odotat uudistuksen tuovan?

Aluehallintouudistus ja siihen liittyvä yhden luukun menettely mahdollistavat ympäristöasioiden kokonaisvaltaisemman käsittelyn.

• Hankekokonaisuuden luvat käsitellään nyt yhdessä rinnakkain. Näin saadaan kokonais- ja yhteisvaikukset esiin. Näin ympäristöasioita ei putoaisi enää lakien ja prossien väleihin.

Koko maan erikoisasiantuntijat saadaan yhteiseen käyttöön, olivatpa he missä tahansa.

LVV mahdollistaa myös valtakunnallisesti yhdenmukaisen linjan lainsäädännön soveltamiseen.

Mitä pelkäät että voi mennä pieleen?

Luonnonsuojelun virkamiesten jako kahteen LVV:n ja elinvoimakeskusten välillä on iso vaara.

• ELY-keskuksissa on vain vähän luonnonsuojelun osaajia.
  • Siksi he useimmiten jakoivat pitäjät, lajit ja luontotyypit keskenään.
• Nyt tämä pieni ”kriittinen massa” hajoaa kahteen virastoon.
  • Tämä on iso riski, koska monien hankkeiden hyväksyttävyydelle sijoituspaikkaan ja sen luontoon liittyvät asiat ovat tärkeitä.

Kansalaisten kannalta yhdessä luukussa lausuttavaksi tulee entistä isompi asia.

• Asiakirjoja voi olla esimerkiksi tuhat sivua, johon suhteutettuna lausuntoajat ovat lyhyitä. Vapaaehtoisemme ovat kovilla.

Resurssit ratkaisevat 

Suurin vaara uuden aluehallinnon hyvälle alulle ovat budjettiriihessä tällä viikolla tehdyt leikkaukset LVV:n resursseihin

• Peräti 1,9 miljoonan euron leikkaus suunniteltuun verrattuna vaarantaa hankkeen etuja.
• Jos väkeä on LVV:ssä on liian vähän, priorisoidut hankkeet voivat kyllä edetä, mutta muut voivat jumittua pahasti.
  
Tätä yritämme vielä parantaa eduskunnan valiokuntien budjettikuulemisissa ensi vuoden osalta.
• LVV:n voimavaroihin tarvittaisiin kuitenkin pitempi kestävä ratkaisu.

Aluehallintouudistus osoitti, että yhdessä pienet asiat kasvavat. Sen voimavarojen turvaaminen on nyt meidän ja elinkeinoelämän yhteinen etu.

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja
puh. 0400 615 530
tapani.veistola@sll.fi