5 keinoa torjua vieraslajeja kunnissa

1. Kohdennetaan vieraslajien torjuntatoimia

Haitallisia vieraslajeja kannattaa ensisijaisesti torjua luonnonkasvien ja pölyttäjien tärkeimmistä elinympäristöistä, kuten niityiltä ja kedoilta sekä sekä niiden läheisyydestä. Näissä ympäristöissä ei kuitenkaan tule käyttää torjunta-aineita vieraslajien torjunnassa. Esimerkiksi glyfosaatti heikentää kimalaisten muistia ja vähentää kukkavierailujen määrää.

2. Kunnostetaan ja hoidetaan perinneympäristöjä

Perinneympäristöt kuten niityt, kedot, hakamaat ja metsälaitumet ovat pölyttäjien tärkeimpiä elinympäristöjä. Suurin osa perinnebiotoopeista on äärimmäisen uhanalaisia luontotyyppejä ja joka neljäs Suomen uhanalaisista lajeista elää niillä. Kunnan mailla sijaitsevat vähintään kunnostuskelpoiset perinnebiotoopit tuleekin turvata rakentamiselta ja ottaa ne hoidon piiriin.

3. Suositaan viheralueilla luonnonkasveja

Luonnonkukkia, -pensaita ja -puita kannattaa suosia viheralueilla – myös istutuksissa. Pölyttäjien määrä ja lajirunsaus riippuvat monimuotoisesta luonnonkasvillisuudesta, sillä kasvien ja hyönteisten välille on kehittynyt ajan saatossa tiiviitä vuorovaikutussuhteita.

Hyönteislajistomme ja koristekasvien välille tällaisia vuorovaikutussuhteita ei usein ole ehtinyt muodostua. Lisäksi osa koristekasveista ei tuota ollenkaan mettä tai kukinnot ovat rakenteeltaan sellaisia, etteivät pölyttäjät pääse meteen käsiksi. Suosimalla luonnonkasveja ehkäistään myös tehokkaasti tulevaisuuden vieraslajihaittoja. Ilmaston lämmetessä yhä useampi vieraslaji saattaa alkaa levitä Suomen olosuhteisissa.

4. Huomioidaan tienlaitojen niitossa luonnonkasvit ja vieraslajit

Liian aikaisin suoritettu niitto hävittää pölyttäjien tarvitsemat mesikasvit ja perhosten toukkien ravintokasvit. Luonnonkasveja kasvavat pientareet kannattaakin niittää vasta loppukesästä. Vieraslajeja, kuten lupiinia, kasvavat pientareet on suositeltava niittää mahdollisimman monta kertaa kesän aikana, aina ennen siementen kypsymistä.

5. Keskitytään metsien hoidossa vieraslajien poistoon

Kuntametsien hoidossa tulee kiinnittää huomiota haitallisten vieraslajien ja muiden herkästi leviävien vieraslajien, kuten isotuomipihlajan, terttuseljan ja angervojen, torjuntaan. Turha raivaus heikentää metsien pölyttäjien ja muiden lajien elinmahdollisuuksia ja usein samalla edistää haitallisten vieraslajien leviämistä. Metsänhoitajien työpanosta tuleekin suunnata harvennuksista vieraslajien poistoon. Raita, pihlaja sekä muut kukkivat luonnonpuut ja -pensaat ovat tärkeitä pölyttäjille. Niitä on vaalittava, kun tehdään pienpuuston poistoa ja harvennuksia.

Tee aloite kotikunnassasi

Haluatko kirittää vieraslajien torjuntaa sekä pölyttäjien ja luonnonkukkien vaalimista omassa kunnassasi? Olemme laatineet aloitepohjia, jotka taipuvat sekä kuntalais- että valuustoaloitteeksi!