20 vuoden sinnikkyys palkittiin – te­ko­poh­ja­ve­si­han­ke Tavase kaatui ja Vehoniemenharju säästyy

Tiedotteet

Kansallisesti tunnettu Vehoniemen-Syrjänharju ei sovellu tekopohjaveden tuotantoon. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 28.3. Tavase Oy:n vesilupahakemukset Kangasalle ja Pälkäneelle.

Vehoniemenharju. Kuva: Jorma Mäntylä.

Tekopohjavesihanke Tavase kaatui, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön vesilupahakemukset sekä Kangasalle että Pälkäneelle. Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Kanagasalan luonto ry ja Pirkanmaan piiri ry ovat puolustaneet Vehoniemenharjun luontoa ja vastustaneet tekopohjavesihanketta jo 20 vuoden ajan.

Kangasalan luonto ry:n puheenjohtaja Markku Välimaa iloitsee KHO:n ratkaisusta: ”Luonnonarvojen puolustaminen jää paljolti kansalaistoiminnan varaan, jolla voidaan vaatia ja edesauttaa oikeuden toteutumista. On hienoa nähdä tämä pitkäjänteisen työn tulos. Tämä antaa voimia myös tavoitella harjun rauhoittamista maa-aineksen ottamiselta.”

Vehoniemen-Syrjänharjulla on merkittäviä ympäristö- ja maisema-arvoja sekä luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueita. Tavase Oy:n tarkoitus oli tuottaa 70 000 kuutiota talousvettä vuorokaudessa sadan vuoden ajan imeyttämällä esikäsittelemätöntä järvivettä Vehoniemen-Syrjänharjun rinteille.

Hankkeen pilkkomistaktiikka ei mennyt läpi KHO:ssa

”Pääargumentti lupahakemusten hylkäämisessä oli pilkkomistaktiikka, jota Tavase-hankkeessa on käytetty alusta lähtien. Loppuvaiheessa yhtiö jakoi vesilupahakemuksensa kahteen, Kangasalle ja Pälkäneelle. KHO:n mukaan hanke on kokonaisuus, jonka kaikkien osien on toimittava ja tuotettava mahdollisimman vähän haittaa. Koska yhden osan osalta tätä ei voitu osoittaa, molemmat osahakemukset oli hylättävä”, tiivistää Kangasalan luonto ry:n varapuheenjohtaja Jorma Mäntylä.

Iloon on syytä laajemminkin, sillä KHO:n ratkaisu on kova isku pilkkomistaktiikkaa kohtaan, jota käytetään isoissa, suurta vahinkoa ja kustannuksia aiheuttavissa hankkeissa. Tavasen kustannukset saivat Tampereen päättäjätkin lopulta kääntymään hanketta vastaan: hankkeeseen on 20 vuoden aikana kulunut 10 miljoonaa, josta eniten on maksanut Tampere, 8,2 miljoonaa. Kangasalan osuus on miljoona euroa.

Lisää rahaa tulee kulumaan Tavasen mahdollisessa konkurssissa tai selvitystilassa.

”Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on linjassa aikaisempien vastaavien kanssa sekä Suomessa että EU:ssa. Natura-alueiden suoja pitää ottaa vakavasti, ja hankekokonaisuuksien pilkkominen osiin ei auta sitä kiertämään”, tähdentää Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola KHO:n ratkaisun valtakunnallista merkitystä.

Lisätietoja

  • Kuvia lehdistön käyttöön
  • Kangasalan luonto ry, pj Markku Välimaa, p. 050 3450 234, markku.valimaa@kolumbus.fi
  • Kangasalan luonto ry, varapuheenjohtaja Jorma Mäntylä, p. 0400 333575, jorma.mantyla@kangasala.fi
  • Suomen luonnonsuojeluliitto, toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

Ajankohtaista