Löydä liito-orava lähiluonnosta

Vaikka maalis-huhtikuussa kevät antaa vielä odottaa vihertymistään, löytyy luonnonystävälle hyviä syitä astua ulos kotiovesta. Päivien pidentyessä ja kevätauringon näyttäytyessä alkaa nimittäin paras liito-oravan papanasesonki. Nykyään myös kaupunkilaisten mahdollisuudet törmätä keväthangella loimottaviin kellertäviin jätöksiin tai jopa uhanalaiseen liituriin ovat kohtalaiset. Oletko tullut ajatelleeksi, että lähimetsässäsi saattaa oleilla vielä oravaakin astetta söötimpi liito-orava? Ehkäpä lähdet seuraavan kerran tuttuihin paikkoihin iltakävelylle ja katselet ympärillesi uusin silmin.

Jos tämä isosilmäinen otus ei liitele aivan takapihallasi, todennäköisesti suhteellisen läheltä löytyy monikerroksista sekametsää, jossa kasvaa järeitä haapoja, kolopuita ja vanhoja kuusia – ainakin, jos asut kaupungin virkistysmetsän tuntumassa. Myös pellon laidalla kurotteleviin lehtipuihin kannattaa tähyillä, sillä niissä liito-orava viihtyy. Jos polkusi johtaa pitkin rehevää puronvartta tai rantametsää, voi katseen luoda maahan puiden tyveen kullanhohteen toivossa. Kekomuurahaiset kuljettavat osan papanoista kekoihinsa ja syksyllä kannattaakin kiinnittää huomiota kekojen pinnalle.

Kaupunkimetsä kelpaa liiturille

Suurin todennäköisyys törmätä liito-oravaan Suomessa on Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa, mutta mahdollisuus kohdata tämä nappisilmä ulottuu länsirannikolla Raahen korkeudelle ja idempänä sisämaassa Kuusamon keskiosiin saakka. Ei kuitenkaan tarvitse lähteä maalle liito-oravan nähdäkseen. Esimerkiksi Espoossa lajia esiintyy ympäri kaupunkia ja Helsingissä liito-orava on runsastunut nopeasti ja levittäytynyt kaupungin luoteisosista idän ja kaakon suuntaan.

Huom! 1.4.–31.7. on liito-oravan pesimärauha ja tällöin on toimittava eläimiä mahdollisimman vähän häiritsevästi.

Yksipuolisissa talousmetsissä liito-orava ei löydä pesäkoloa ja ravintoa, joten luonnontilaisemmiksi jätetyt kaupunkien virkistysmetsät ovat viime vuosikymmeninä muodostuneet tärkeiksi elinympäristöiksi sille. Pirstaleinenkin kaupunkiluonto voi antaa mahdollisuuden liito-oravalle, jos elinalueiden kytkeytyneisyydestä huolehditaan. Kaupunkiympäristössä jopa yksittäisillä puilla voi olla suuri merkitys liikkumisen mahdollistajina ja pesäpuina. Siinä missä ihminen liikkuu teitä pitkin, kulkee liito-oravan väylä puusta puuhun. Kaupunkien kulkuyhteyksiä voi tarkastella myös eläinten näkökulmasta.

Astu siis rohkeasti lähiluontoon ja anna sen avautua uudella tavalla. Onko lähimetsässäsi liito-oravalle elintärkeitä vanhoja haapoja tai järeitä kuusia? Näkyykö käpy- tai pohjantikkaa? Niiden tekemiin koloihin myös liituri tekee usein pesänsä. Niin ikään oravan hylkäämä risuperä tai linnunpönttö saattavat kelvata.

Iltaretki paras hetki

Kannattaa muistaa, että liito-orava on pääosin hämärä- ja yöaktiivinen jyrsijä, joka liikkuu lähinnä hämärässä ja öisin. Kirkkaassa auringonpaisteessa liitisbongarin saaliina on siis todennäköisemmin kasa papanoita kuin liito-orava. Jos mielii nähdä puusta toiseen liitävän nisäkkään, kannattaa retkelle suunnata illansuussa hämärän laskeutuessa. Päiväpiiloistaan liito-oravat lähtevät liikkeelle usein samaan aikaan, joten jos pääset todistamaan iltakarkeloita, voit kokeilla onneasi uudelleen samoihin aikoihin seuraavana iltana. Kiima-aikaan keväällä liito-oravia voi tosin nähdä päivälläkin kisailemassa puiden rungoilla ja oksilla. Poikasten synnyttyä naaraat ruokailevat myös päivällä, sillä niiden ravinnontarve kasvaa jälkikasvua imettäessä.

Asenna pönttö ja ilmoita havainnot

Mahdollisuuksiaan liito-oravan kohtaamiseen voi parantaa itse. Jos sinulla on piha, jonka reunamilla kasvaa lehtipuiden ympäröimä järeä kuusi, voit asentaa liito-oravapöntön ja toivoa naapurionnea. Jotta uusi asukas löytää pönttöösi, täytyy alueelle johtaa vähintäänkin yksittäisistä puista koostuva puurivistö. Kulkuyhteyden puiden tulee olla vähintään kymmenmetrisiä ja riittävän lähellä toisiaan. Jos maanomistaja antaa luvan, voi pöntön ripustaa myös lähimetsään.

Kuinka sitten toimia, jos todella kohtaat liito-oravan tai löydät puun juurelta riisinjyvän kokoisia, keväällä tavallisimmin keltaisia tai kellanruskeita papanoita?

Ilmoita havainnot laji.fi -sivustolle. Sen voi tehdä esimerkiksi Mobiilivihko-sovelluksella. Voit lähettää kopion myös Metsäkeskukselle ja kunnalle.

Täytä lomake tarkasti ja merkitse kartalle papanat, kolopuut ja risupesät. Huomaa, että liito-oravahavaintojen paikkatietoja ei pitäisi karkeistaa vaan ilmoittaa tiedot tarkasti. Liitä mukaan myös valokuva papanoista aina kun mahdollista.

Hienoa! Nyt olet osallistunut EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella suojellun, uhanalaisen liito-oravan puolustamiseen. Liito-orava tarvitsee lisää ystäviä tiivistyvien kaupunkien ja metsätalouden puristuksessa.

Vinkki!

Katso ohjeet liito-oravapöntön rakentamiseen ja ripustamiseen.

Voit puolustaa Suomen ainoaa liitävää nisäkästä myös Luonnonsuojeluliiton jäsenenä. Toimimalla paikallisyhdistyksessä pääset käyttämään omia taitojasi luonnon hyväksi. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Teksti: Jenni Hamara