Yritykset alkavat herätä luontokadon ta­lous­vai­ku­tuk­siin

Elinvoimainen luonto on myös talouden perusta. Luonto ja sen ekosysteemipalvelut on tuotava mukaan myös päätöksentekoon ja talouskeskusteluun. Ekosysteemipalvelut tarkoittaa ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle.

Järjestelmässämme on perustavanlaatuinen vinouma: luontohaittojen hintaa ei ole sisällytetty yritysten arvoketjuihin. Tästä seurauksena on se, että olemme kuluttaneet luontopääomaa, eli esimerkiksi luonnonvaroja, liikaa. Suomalaiset kuluttavat vuosittaiset uusiutuvat luonnonvarat jo huhtikuuhun mennessä ja loppuvuosi elätään velaksi. Velalla on tuotettu voittoa ja elintasoa, mutta velkaa ei voi ottaa loputtomasti.

Elinkeinoelämän keskusliiton teettämän kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista yrityksistä näkee luontokadon vaikutukset yrityksensä toiminnassa jo nyt. Se ei ole mikään ihme, sillä luontokato jatkuu edelleen kaikissa elinympäristöissä. Se lisää yhteiskunnallista epävakautta.

Luonnonvarakeskuksen julkaisemassa selvityksessä on avattu, mitä niin sanottu Dasguptan raportti tarkoittaa Suomen kohdalla. Kesällä julkaistussa tunnetun taloustieteilijän raportissa kytkettiin luonto ja talous yhteen uudella tavalla. Suomen kannalta oleellista on muun muassa tuotannon luontohaittojen mittaamisen kehittäminen, jotta haittoja voidaan hallita.

Kauppapolitiikka taas  voi tukea luontokadon pysäyttämistä esimerkiksi asettamalla kestäville hyödykkeille tuontitukia ja toisaalta taas tullimaksuja hyödykkeiden luontojalanjäljen mukaan. Suomessa luontohaittojen verotus tarkoittaisi muun muassa turpeen ja energiapuun tiukempaa verotusta.

Yhdeksi ratkaisuksi Suomen Luontopaneeli esittää aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöönottoa. Luonnonsuojeluliittokin esittää tätä seuraavalle hallitukselle, koska kyseessä on yksi tärkeimmistä luontokadon pysäyttämisen työkaluista.

Myös Sitra julkaisi muistion vastaavan suuntaisin viestein. Usean eri talouden ja yhteiskunnan vaikuttajan tekstit oli tiivistetty otsikkoon: Ei taloutta ilman luontoa.

Ensimmäinen kirjoittaja Sitran muistiossa on valtiovarainministeriön kansliapäällikkö. Ministeriö julkaisi oman ilmasto- ja luontostrategiansa muutama kuukausi sitten, ja kertoi siinä muun muassa painottavansa toiminnassaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintää sekä etsivänsä ratkaisuja, joilla haitallisia yhteiskunnallisia kustannuksia ja luontohaittoja tuodaan osaksi markkinataloutta.

Tämä kaikki luo toivoa. Luontokadon pysäyttämisellä on kiire ja mittavia toimia suunnan kääntämiseksi tarvitaan. Niitä tarvitaan niin kuntatasolla kuin koko Suomenkin tasolla, niitä tarvitaan yritysten käytännön toimissa ja lainsäädännössä. Edellä mainitut julkaisut ovat painavia avauksia siitä, kuinka raha täytyy saada puhumaan luontoa. Tulevat eduskuntavaalit ovat tilaisuus vaikuttaa tulevan hallituksen toimiin ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämiseksi.

Luonnonsuojeluliitto vaatii, että luonnonsuojelun rahoitus nostetaan noin miljardiin euroon vuodessa. Talouden tukien on kannustettava ympäristölle myönteiseen toimintaan ja sanktioiden ohjattava pois ympäristöhaitoista.

Lue myös, miten luontokato vaikuttaa elinympäristöihin ja lajeihin.

Tutustu Luonnonsuojeluliiton yritysyhteistyöhön.

Paloma Hannonen
Kirjoittaja on ympäristöpäällikkö.

Liisa Toopakka
Kirjoittaja on suojeluasiantuntija.