Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilenpoistumien sertifioinnin sään­te­ly­ke­hi­kok­si

Luonnonsuojeluliitto totesi valtioneuvoston EU-jaostoille, että se ei pidä EU:n esitystä hiillenpoistumien sertifioinniksi ilmastolle riittävänä.

Tämä lausunto annettiin kirjallisessa menettelyssä tämän maatalosjaoston lisäksi metsien (Liisa Toopakka) ja ympäristön (Hanna Aho) EU-jaostoille.

Kyseessä olisi vapaaehtoinen EUn laajuinen standardi, joka sisältää biologiset ja tekniset hiilen poistumat sekä hiilivarastot pitkäikäisillä tuotteilla.

20.1.2023

U-kirjelmäluonnos
COM(2022) 672 final
Suomen luonnonsuojeluliitto
20.1.2023

Asia: Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilenpoistumien sertifioinnin sääntelykehikoksi (COM(2022) 672 final)

Luonnonsuojeluliitto kiittää EU18-jaostoa mahdollisuudesta kommentoida asiaa.

Luonnonsuojeluliitto on huolissaan komission ehdotuksen mittavista puutteista hiilen poistumien laadun varmistamiseksi sekä ehdotuksen asettumisesta EU:n ilmastopoliittiseen kehikkoon. Nähdäksemme ehdotus voi viivästyttää päästövähennyksiä ja irtautumista fossiilisista polttoaineista. Sillä ei saavuteta asetuksen tavoitetta varmistaa sidosryhmien ja teollisuuden luottamus tai estää viherpesua.
Luonnoksessa valtioneuvoston kannaksi nostettaan esiin monia keskeisiä kehittämiskohteita. Pidämme luonnosta oikeansuuntaisena, joskin riittämättömänä korjamaan ehdotuksen mittavia puutteita.

Luonnonsuojeluliiton esittämiä keskeisiä parannuskohteita valtioneuvoston kantaan ovat:

– valtioneuvosto on sitä mieltä, että hiilenpoistoa ja niiden kannustimia ei tulisi käyttää korvaamaan fossiilisten polttoaineiden päästövähennyksiä. Tämä onkin oleellisinta, sillä fossiilisten polttoaineiden päästöt (joiden päästöoikeuksista käydään kauppaa EU:n päästökaupassa ja joita säädellään taakanjakoasetuksella) ja poistot eivät ole yhteismitallisia ilmastovaikutukseltaan. Luonnonsuojeluliitto vaatii, että poistot ja päästövähennykset on pidetään tiukasti erillään toisistaan palomuurin avulla. Valtioneuvoston tulee edellyttää asetuksen tarkentamista siltä osalta mihin yksiköitä voidaan käyttää, jotta esitys ei hidasta päästövähennyksiä.

– valtioneuvosto tunnistaa ettei päästöjen vähentämistä (välttämistä) voi laskea poistoksi. Tämä onkin perusteltua. Kuitenkin tässä tulee olla johdonmukainen myös hiiliviljelyn osalta.

– kaikki maaperäpäästöt tulee huomioida nettovaikutusta arvioitaessa. Ylipäänsä on varmistettava, että kaikki kasvihuonekaasut, albedo ja muut ilmastovaiktukseen vaikuttavat tekijät on huomioitu.

– komission ehdotuksessa poistojen ei tarvitse olla pysyviä. Tarvitaan selkeät kriteerit poistojen pitkäikäisyydelle. Ilmastovaikutuksen tarkastelu 100 vuoden aikajänteellä on perusteltua. Lyhytikäisiä puutuotteita, kuten paperi, ei tule missään nimessä viherpestä hiilen poistona.

– hiilenpoistoyksiköiden tulee perustua toimiin, joita ei muuten tehtäisi. Yhteiskunnan tukien (ml. maataloustuet) piirissä olevat tai lakisääteiset toimenpiteet ei voi tuottaa poistoja vapaaehtoisille hiilimarkkinoille.

– valtioneuvoston kannan ja komision esityksen tulisi tunnistaa, että metsäbiomassan poltto ei ole nollapäästöistä. Täten BECCS:in avulla voidaan vain vähentää päästöjä eikä kyseessä ole lisäpoisto. BECCSin ei tule olla osa asetusehdotusta.

– Kestävyystavoitteiden (vedet, biodiversiteetti) tulee koskea myös hiiliviljelyä. Ylipäänsä kestävän maankäytön kannalta luonto ja vesistötavoitteet ovat yhtä tärkeitä kuin ilmastotavoitteetkin. Sääntelyssä on varmistettava, etteivät ilmastotoimet saa haitata luontoa.

– valtioneuvoston tulee edellyttää riittävää laatua mahdollisesta hallinnollisen taakasta huolimatta. Kyseessä on mahdollisesti koko EU:n ilmastopolitiikkaa heikentävästä ehdotuksesta, jonka kriteereissä tulee osoittaa erityistä huolellisuutta. Täten suraava lause tulee poistaa valtioneuvoston kannata: ”Valtioneuvosto katsoo, ettei sääntelyn kohtuuton hallinnollinen taakka tulisi olla este maankäyttösektorin lisäisten ilmastoyksiköiden tuottamiselle vapaaehtoisille markkinoille.”

Luonnonsuojeluliitto yhtyy valtioneuvoston kantaan siltä osin kun se:

– painottaa, että hiilenpoistojen roolia suhteessa EU:n ilmastokehyksen ja muuhun EU:n lainsäädäntöön, niiden tavoitteisiin ja sääntelyyn tulisi selventää.

– katsoo, että asetuksen keskeisiä määritelmiä tulisi tarkentaa merkittävästi jo varsinaisessa asetuksessa.

– vaatii ilmastoväittämiin liittyvän kuluttajasuojalainsäädännön (n.s. Green claims) ja hiilen poistoja koskevan lainsäädännön käsittelyä kokonaisuutena.

– korostaa kumoutumisväittämän ja kansallisen ilmastotukiväittämän eroa ja että vain toista näistä tulisi käytää. Kaksoislaskennan merkitystä ehdotukselle tulisi tarkentaa.

– katsoo, että esitetyt laatukriteerit yksiköille kuten pysyvyys ja lisäisyys tulisi määritellä tarkemmin asetuksessa. Kriteerien tulisi ottaa huomioon vähintään lisäisyys, vankka perusura, vankka laskentamenetelmä, seuranta ja raportointi, aitous ja riippumaton todentaminen, pysyvyys, hiilivuodon välttäminen, ei merkittävää haittaa -periaate (DNSH-periaate) sekä kaksoislaskennan välttäminen.

– katsoo, että esityksessä tulee selventää, miten vastuu poistojen mahdollisesta ennakoimattomasta kumoutumisesta toteutuisi.
Luonnonsuojeluliitto painottaa, että prosessi on haastava sidosryhmien näkökulmasta, sillä asetusehdotukseen liittyy isoja ilmastopoliittisia periatteellisia kysyyksiä, joita komissio ei ole esityksessään pyrkinyt ratkaisemaan ja joista olisi syytä käydä laaja ja tieteeseen pohjautuva keskustelu.

Lisätietoja
– jaoston jäsen, toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puh. 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi
– suojeluasiantuntija Hanna Aho, puh. 040 628 9495, hanna.aho a sll.fi

Lisätietoja

Ilmastoasiantuntija Hanna Aho

Jaa sosiaalisessa mediassa