Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Nielutiedot vahvistuivat – hallituksen toimettomuus rikkoo ilmastolakia

Uudet hiilinielutiedot vahvistavat maankäyttösektorin muuttuneen päästölähteeksi. Samalla vahvistuu valtioneuvoston kiireellinen tarve päättää riittävistä toimista hiilinielujen pelastamiseksi, muistuttavat Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Ylisuuret metsänhakkuut ovat pääsyy siihen, että hiilinielut ovat romahtaneet. Kuva: Adobestock/Vilhelm

Tilastokeskuksen tänään julkaisemat tiedot vuoden 2021 kasvihuonekaasupäästöistä vahvistavat sen, minkä jo tiesimme: Suomen hiilinielu on romahtanut, eikä ongelma koske vain yhtä vuotta. Tarkistettujen tietojen valossa käy ilmi, että nettonielu on pienentynyt jo kokonaisen vuosikymmenen ajan. Tämä aiheuttaa mittavan toimenpidekuilun Suomen ilmastopolitiikkaan, koskien sekä EU:n nieluvelvoitetta että Suomen omaa ilmastolakia.

“Päivitetyt luvut vahvistavat sen, minkä olemme tienneet jo viimeistään keväästä lähtien. Metsiä on hakattu liikaa samalla, kun metsien kasvu on hidastunut. Tätä myötä ilmastotavoitteista ollaan jäämässä kauas. Korjaavia toimia tarvitaan pian, sekä nykyiseltä että tulevalta hallitukselta”, toteaa Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.

Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto jättivät korkeimpaan hallinto-oikeuteen 28.11. hallintovalituksen koskien valtioneuvoston menettelyä asiassa. Järjestöt näkevät, että valtioneuvosto on toiminut lainvastaisesti, kun päätöstä ilmastotavoitteisiin tarvittavista lisätoimista ei ole ilmastolain pykälän 16.1 mukaisesti tehty, vaikka tarve on ollut ilmeinen.

Sekä ilmastopaneeli että Suomen ympäristökeskus ovat kehottaneet hallitusta laatimaan hiilinielujen pelastuspaketin varoittaen, että maankäyttösektorin nielujen romahtaminen ja korjaavien toimien odottelu ovat tulossa hyvin kalliiksi valtiolle ja veronmaksajille.

Myös valtiovarainministeriö painotti viime viikolla virkamiespuheenvuorossaan, että hiilinielut ovat tärkeä osa ilmastopolitiikkaa, ja niistä on pidettävä huolta ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Ministeriön mukaan päästöjä ja nieluja hinnoittelevien ohjauskeinojen käytön edellytyksiä nielupolitiikassa tulee selvittää nyt pikaisesti.

“Ryhdyimme oikeustoimiin viimeisenä oljenkortena. EU:n ja Suomen lainsäädäntö velvoittaa valtioneuvostoa toimiin ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi. Tutkijat ovat toistuvasti varoittaneet, että tavoitteista ollaan jäämässä ja kehottaneet hallitusta laatimaan nielujen pelastusohjelman. Tällaista ei kuitenkaan ole nähty. Näemme, että oikeusvaltiossa meidän kansalaisjärjestöjen vastuuna oli viedä menettely tuomioistuimen arvioitavaksi, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä tarkastelee tarvittavia lisätoimia kokouksessaan keskiviikkona, 21.12. Tarkastelun pohjaksi Maa- ja metsätalousministeriö on tilannut Luonnonvarakeskukselta selvityksen nielujen pienentymisen syistä sekä siitä, mitä se tarkoittaa EU:n LULUCF-velvoitteen näkökulmasta. Myös tuo selvitys julkaistaan 21.12.

“Istuvan hallituksen aika ja työkalut ovat käymässä vähiin, mikä jättää isoja kysymyksiä tulevan hallituksen ratkaistavaksi. Pääministeri Marinin tulisikin nyt näyttää johtajuutta puolueiden välisen yhteisymmärryksen rakentamiseksi päätöksistä, jotka on tehtävä riippumatta siitä, kuka tulevassa hallituksessa istuu”, toteaa Kosonen.

Edellisten vaalien alla väistyvä pääministeri Sipilä kutsui eduskuntapuolueet koolle laatimaan yhteisiä linjoja ilmastopolitiikasta. Kahdeksan puolueen ilmastojulistus rakensi siltaa tulevaan hallitusohjelmaan. Samaa tarvittaisiin nyt, koskien ilmasto- ja luontotavoitteiden toteutusta.

“Numeroiden valossa on selvää, että hakkuita on välttämätöntä alentaa. Kyse on enää siitä, miten. Metsänomistajille tarvitaan houkuttelevia ja riittäviä kannusteita ja muita ohjauskeinoja ja toisaalta valtion omien metsien käyttöön vahvaa omistajaohjausta. Nyt olennaista onkin huolehtia, että hallitusneuvotteluihin mennessä puolueilla on mahdollisuus punnita eri vaihtoehtoja ja valita niistä sopiva paketti toimia”, toteaa Aho.

“Konkreettisia päätöksiä tarvitaan yhä myös tältä hallitukselta. Nyt, vihdoin, Sanna Marinin hallitukselta tarvitaan esimerkiksi periaatepäätös valtion omien, hakkuu-uhan alla olevien luonnonmetsien suojelemiseksi. Luonto- ja ilmastotavoitteiden yhteispaineet huomioiden tämä olisi vähintä, mitä istuvan hallituksen tulisi valtion omien metsien käytöstä juuri nyt linjata”, toteaa Kosonen.

Lisätietoja:

Ilmastolakivalitus korkeimmalla hallinto-oikeudelle 28.11.2022

Tausta-aineisto ilmasto-oikeudenkäynnistä

Lisätietoja

Suojeluasiantuntija Hanna Aho

Jaa sosiaalisessa mediassa