Tiedonanto yhteisen ka­las­tus­po­li­tii­kan toiminnasta

 

Tiedonanto yhteisen kalastuspolitiikan toiminnasta

Komission verkkosivun lomakkeelle täytetty vastaus

23.9.2022

Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme suurin ympäristöjärjestö. Olimme mukana ajamassa yhteisen kalastuspolitiikan reformia ja iloisia, kun se tehtiin lähes kymmenen vuotta sitten. Uudistuksen merkitystä korostaa, että vastaava reformi on esimerkiksi maataloudessa vieläkin tekemättä.

Olemme seuranneet yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpanoa kansallisesti ja Baltic Sea Advisory Councilissa (BSAC). Kokemuksiemme mukaan uudistuksen tavoitteet eivät ole vielä täysin toteutuneet. Ylikalastusta esiintyy yhä Itämerelläki, vaikka siellä asiat ovat muita merialueita paremmin. Suurin ongelma on kansallisen ja alueellisen toimeenpanon puutteellisuus ja hitaus.

Kalastuspolitiikka tarvitsee myös askelen eteenpäin. Tietomme ja käsityksemme Itämerenkin kaloista ja ekosysteemistä ovat syventyneet.

Kiintiölajien kestävän enimmäistuoton (MSY) periaate oli aikanaan hyvä, mutta se ei enää riitä. Tarvitaan syvempää ekosysteemipohjaista ja monilajisuunnittelua, jossa otettaisiin enemmän huomioon myös vesien tila ja vaikutukset muihinkin kuin harvoihin kiintiölajeihin. Yleisesti ottaen tarvitaan syvempää suhdetta meristrategiapuitedirektiiviin ja vesipuitedirektiiviin sekä luontodirektiiviin (mm. merten suojelualueet).

Kiintiöiden lisäksi kalastukseen tarvitaan myös ajallista, paikallista ja välineitä koskevaa sääntelyä.

Kalastuspolitiikan päätöksentekomenetelmät eivät ole vielä täysin tasapuoliset. Alueellistamisessa ja kalakantojen kestävyyden tavoitteiden saavuttamisessa Itämeri on onnistunut muita merialueita paremmin. Silti jäsenmaiden kiintiöväännöt jatkuvat yhä Luxemburgin neuvoston kokousten pitkinä öinä, joita olen itsekin ollut seuraamassa. Silloin tieteelliset neuvot yleensä unohtuvat.

Seuraavassa kalastuspolitiikan uudistuksessa tulee ottaa huomioon myös seuraavat uudistustarpeet
– yhteisen kalastuspolitiikan säännöt tulee tuoda myös virkistyskalastukseen – sekä velvoitteineen (kiintiöt, rajoitukset) että EU-tukineen.
– yhteinen kalastuspolitiikka tulee laajentaa myös sisävesille, ottaenkin huomioon että osa kaloista on vaelluskaloja ja että sisävesille saa jo EU-rahaa kalastukseen ja vesiviljelyyn.
– Itämerelläkin jäsenmaiden kiintiöiden jakosäännöt – ns. suhteellinen vakaus – on aika romuttaa. Varsinkin vaelluskaloilla tulisi tulee ottaa käyttöön kansainvälinen kutuvaltioperiaate.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja

Lisätietoja