Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto oikeudenmukaisen siirtymän rahaston oh­jel­maeh­do­tuk­seen

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa seuraavaa:

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on tärkeä ja tarpeellinen, jotta vihreä siirtymä onnistuu sosiaalisesti oikeudenmukaisesti eikä ketään jätetä kohtuuttoman vaikeaan tilanteeseen. Rahasto on Suomelle tärkeä mahdollisuus vauhdittaa turpeen kaivamisesta luopumista reilusti ja hallitusti ja varmistaa että energiasiirtymässä satsataan ensisijaisesti polttoon perustumattomiin ratkaisuihin ja energian säästöön.

Suunnitelmille yhteisistä toimintatyypeistä kohtaan 4. (turvesektorin yrittäjien ja turvesektorin muiden toimijoiden osaamisen ja valmiuksien kehittäminen mm. puunkorjuun ja turvesoiden ennallistamisen aloilla uuden liiketoiminnan mahdollistamiseksi) liittyy ongelma puunkorjuun osalta. Myös metsien hakkuut ja energiapuun korjuu aiheuttavat päästöjä, jotka vaikuttavat EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Nämä päästöt tulevat maankäyttösektorille. Suomen hiilinielut romahtivat vuonna 2021, minkä seurauksena hiilinielutavoitteiden saavuttaminen on Suomelle haastavaa ja vaatii metsien hakkuiden vähentämistä. Puunkorjuun edistäminen on tässä tilanteessa ilmastotavoitteiden vastaista.

Myös kohta 6 (uudet innovaatiot turpeen korvaamiseksi ja turpeen uudet innovatiiviset käyttömuodot) on ongelmallinen, sillä turpeen paras käyttökohde on suossa tasaamassa tulvia, varastoimassa hiiltä ja kannattelemassa luonnon monimuotoisuutta. Uudet turvetuotteet ovat uhka ympäristötavoitteille siinä missä turpeen energiakäyttökin. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä JTF-rahoitusta ei tule ohjata uusien turvetuotteiden kehittämiseen tai tuotantoon.

Kohdassa 10 (Polttoon perustuvan ja perustumattoman teknologian lisäinvestoinnit (pilarit II ja III) puhutaan polttoon perustuvista lisäinvestoinneista. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä lisäinvestoinnit tulee kohdistaa polttoon perustumattomiin energiantuotantomuotoihin.

Luonnonsuojeluliitto pitää Do No Significant Harm (DNSH) -periaatteen soveltamista rahoitettaviin kohteisiin tärkeänä. Tätä edellyttää myös komissio. Periaatteen noudattaminen tarkoittaa sitä, ettei toiminnasta saa aiheutua merkittävää kasvihuonekaasupäästöjen kasvua. Yllämainitut kohdat 4, 6 ja 10 ovat mahdollisesti tämän periaatten vastaisia. Liiton mielestä on tärkeää tehdä siirtymä niin, ettei samalla heikennetä hiilivarastoja ja -nieluja, luonnon monimuotoisuutta ja vesien hyvää tilaa.

Kuten Gaia Consultingin laatimassa ympäristöselostuksessa todetaan, alueelliset suunnitelmat ovat ylätason suunnitelmia, eivätkä sisällä yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä toimenpiteitä toimintatyypeistä rahoitetaan, alueilla tulee olemaan merkittävä vastuu toiminnan painotusten sekä toimenpiteiden ja niiden vaikutusten arvioinnin toteutuksessa.

Kuten ympäristöselostuksessa todetaan ohjelman työllisyyttä lisäävillä toimenpiteillä saattaa kuitenkin olla negatiivisia vaikutuksia luonnonympäristöön ja luonnonvarojen käyttöön, mikäli luodut työpaikat lisäävät luonnonympäristön kuormitusta, perustuvat luonnonvarojen käyttöön tai luonnontilaisten alueiden uuteen käyttöön.

Taulukossa 4, koodi 020 kohdennetaan yli 40 miljoonaa euroa mm. bioterminaaleihin, jota ei voi pitää asianmukaisena ympäristötavoitteet ja DNSH-periaate huomioiden. Samaisessa taulukossa ei käy ilmi rahoituksen kohdistamista soiden ennallistamiseen. Tämä on ristiriitaista, sillä toimi on yksi toimintatyypeistä ja joulukuussa 2021 kestävän kasvun ministerityöryhmä on linjannut ennallistamisen kuuluvan rahoituksen piiriin. Mikäli koodin 073 25 miljoonaa kohdistuu varikkoalueiden yms. kunnostamisen lisäksi soiden ennallistamiseen, tätä summaa voi pitää alimitoitettuna.

Liitto huomauttaa, että ohjelman tärkeimpien kohderyhmien tulisi sisältää myös kunnat ja yhdistykset. Näin vastattaisiin paremmin ihmisten tarpeisiin. Rahoituksella tulee vauhdittaa uusien, säällisten ja ekologisten reunaehtojen mukaisten työpaikkojen luomista.

Suomen luonnonsuojeluliitto on seurannut JTF-suunnitelmien laadintaa ei maakunnissa ja pitää prosessia kaiken kaikkiaan epäonnistuneena. Syynä tähän on erityisesti epätietoisuus siitä millaisia hankkeita voidaan ylipäänsä rahoittaa (ennallistaminen, turvetuotteet, puun energiakäyttö), mutta lisäksi hyvin vaihtelevat käytännöt kaikkien sidosryhmien tasapuolisessa huomioimisessa ja ympäristötavoitteiden huomioinnissa. Lisäksi prosessi on venynyt liikaa, kun rahoitus tarve on kuitenkin akuutti.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että näin merkittävästä rahojen käytöstä ja ympäristöön merkittävästi vaikuttavasta suunnitelmasta kuulemista ei ole hyvän tavan mukaista aikatauluttaa kesälomakauteen. Lausumisajan pidentäminen oli tässä tilanteessa asianmukaista, joskaan ei riittävää.

Lisätietoja