Ei uutta patoa Kemijoelle

Sierilän vesivoimalahanke uhkaa äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltua luontotyyppiä. Suomen luonnonsuojeluliitto soutaa 22.-23. heinäkuuta puolustaakseen vapaata Kemijokea nyt jo kuudetta kertaa.

Luontokato on todellisuutta myös Suomessa. Kemijoki on erittäin suuri joki, joka luontotyyppinä on Suomessa pahoin heikentynyt ja luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Sierilän vesivoimalahanke uhkaa hävittää luontotyypin viimeisenkin edustajan Kemijoessa.

”Kemijoen viimeisiä luonnonkauniita maisemia ei pidä upottaa Sierilän vesivoimalan patoaltaaseen, vaan säilyttää lahjaksi tuleville sukupolville ja Rovaniemen lähimatkailun vetonaulana”, sanoo Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi.

Suomen arviolta 159 000 joki- ja purokilometristä noin 90 prosenttia on ihmisen muuttamia. Rovaniemen yläpuolinen Kemijoki on säilynyt patoamatta noin 50 kilometrin matkalta. Jokivarren luonto ja kulttuurimaisema ovat varsin edustavat, vaikka merivaelteiset vaelluskalat kuten lohi katosivat jo 70 vuotta sitten.

”Luonnonmaiseman erityispiirteenä ovat Kemijoen etelärannan jyrkät ja sortuilevat jokitörmät eli mellat, joilla uhanalaiset törmäpääskyt pesivät. Kylät muodostavat monipuolisen ja historiallisesti monikerroksisen maalaisympäristön hyvin hoidettuine vanhoine pihapiireineen, peltoineen ja tulvaniittyineen”, Sahi kertoo.

Patoaminen sinetöisi monen lajin kohtalon

Ympäristöministeriö on listannut jokirannat Tennilästä Vanttauskoskelle valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Luonnontilaisessa uomassa virtaava vesi elättää vesihyönteisiä sekä taimenta ja harjusta. Joen ja sivupurojen rannoilla kasvaa uhanalaisia kasveja kuten laaksoarhoa sekä lapinleinikkiä, ja vesissä sinnittelee edelleen jokihelmisimpukka eli raakku. Nämä kasvit sekä jokihelmisimpukka ovat EU:n tiukasti suojelemia lajeja. Muualta Kemijoelta tällainen luonto on kadonnut, sillä Sierilän osuutta lukuunottamatta Kemijoen pääuoma on täysin padottu ja allastettu.

Sierilän uusi vesivoimalapato sulkisi koko uoman rannasta rantaan Oikaraisissa, vain 20 kilometrin päässä Rovaniemestä. Jos Kemijoki Oy saa sen rakentaa, hukkuisi veden alle 32 kilometrin matkalla 3,6 neliökilometriä nykyisiä jokirantoja ja muita maita. Padon edessä vesi nousisi kahdeksan metriä, muodostaen neljä kilometriä pitkän ja leveimmillään lähes kilometrisen järven.

 

”Patoallas hukuttaisi Kemijoen viimeiset alkuperäiset rantamaisemat, sillä Kemijoen pääuoman muut rannat on jo aiemmin hukutettu patoaltaisiin”, Virpi Sahi sanoo.

”Patoaminen tuhoaisi hiekkatörmistä törmäpääskyjen pesinnän sekä uhanalaisten kasvien esiintymät. Virtaavaan veteen sopeutuneet eliöt kuten vesihyönteiset häviäisivät, ja jokihelmisimpukan kohtalo sinetöitäisiin”, Sahi jatkaa. Vaelluskala tarvitsee ohitusuomia, mutta prosessi seisoo.

Voimalahankkeen toteutuminen estäisi vaelluskalojen kulun

Keski-Kemijoen viimeisen vapaan osuuden patoaminen olisi myös erittäin ikävä kielteinen linjaus yrityksiin milloinkaan palauttaa vaelluskalaa Rovaniemeltä Kemijärven suunnalle.

Prosessi kalankulun ja ympäristövirtaamien saamiseksi ohi Kemijoen alimpien voimaloiden on ollut käynnissä jo viisi vuotta. Prosessissa voimaloiden lupavelvoitteiden odotetaan muuttuvan siten, että vaelluskalat pääsisivät nousemaan merestä viiden voimalan ohi Rovaniemelle, suojeltuun Ounasjokeen ja Kemijoen vapaalle osuudelle. Kun Kemijokeen saadaan toimivat ohitusuomat, lohi palaa myös Sierilään. Sierilän voimalapato on ollut Kemijoki Oy:n suunnitelmissa 1950–luvusta lähtien ja yhtiö ryhtyi edistämään sen rakentamista taas 2000–luvulla.

Vuonna 2017 korkein hallinto-oikeus myönsi voimalalle ehdollisen vesitalousluvan. Tiukasti suojeltujen lajien esiintymät pitää selvittää ja niiden hävittämiseen hakea poikkeusluvat. Vesitalousluvan lisäksi hankkeen toteuttaminen vaatii asianmukaisen rakennusluvan ja asemakaavan.

Vesitalouslupa ehti umpeutua ja yhtiön hakemuksesta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi rakentamisen aloittamiselle jatkoaikaa 22. toukokuuta 2024 saakka. Suomen luonnonsuojeluliitto on valittanut jatkoluvasta.

 

Lisätiedot:

Virpi Sahi, kehityspäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto

puh. 050 308 2457 virpi.sahi(at)sll.fi

Lisätiedot soudun järjestelyistä:

Sari Hänninen, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Rovaniemen yhdistys

puh. 040 873 7986 sari.hanninen0(at)gmail.com

***

Sieriniemen siunaus -soututapahtuma Rovaniemellä 22.- 23. heinäkuuta 2022
https://www.sll.fi/rovaniemi/toiminta/sieriniemen-siunaus/

Vapauta Kemijoki
https://www.sll.fi/vapauta-virrat/vapauta-kemijoki/

https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/maisemat/arvokkaat_maisemaalueet
Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, SYKE 2021. Eteläinen Lappi, alue no: 154 Tennilä-Viirinkylä.