Vaelluskalat takaisin entisaikojen mahtavaan lohijokeen

Vapautetaan vesivoiman vangitsema Kemijoki! Voimalaitoksiin tarvitaan ohitusuomat ja niihin riittävä ja jatkuva virtaama. Kuiviksi jääneet luonnonuomat on vesitettävä. Sierilän voimalaitoksen rakentaminen Kemijoen keskijuoksun viimeisille vapaille koskille ei ole 2020-luvun Suomea.

Kuva: Matti Pellinen

Tietoa Kemijoesta

Luontotyyppi: Erittäin suuri joki. Kemijoki on Suomen pisin (550 km) ja valuma-alueeltaan toiseksi suurin joki (noin 51 000 km2).

Uhanalaisuusluokitus: Erittäin suuret joet ovat äärimmäisen uhanalainen (CR) luontotyyppi. Erityisesti vesivoimarakentaminen on heikentänyt niitä.

Ekologinen tila: Kemijoen pääuoma on voimakkaasti muutettu ja hyvän tilan saavuttaminen vaatii paljon toimia. Jokiosuus Vanttauskoski-Rovaniemi virtaa vapaana ja sen tila heikkenee jos Sierilän vesivoimala rakennetaan. Sivujoki Ounasjoki erinomaisessa tilassa. Se on suojeltu vesirakentamiselta erillislailla: Laki Ounasjoen erityissuojelusta 703/1983

Vesivoimaloiden lukumäärä ja yhteenlaskettu teho: 21 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on n. 1240,95 MW. Kemijoen vesivoimalat tuottavat vuosittain noin kolmanneksen kaikesta Suomessa tuotetusta vesivoimasta. Voimalat omistaa Kemijoki Oy (16 voimalaa), Pohjolan voima Oy (2) ja Rovakairan Tuotanto Oy (2) ja Keski-Lapin voima Oy (1).

 

Kemijoen valuma-alueen 21 vesivoimalaitosta, joista 16 on valtionyhtiö Kemijoki Oy:n. Kartassa näkyy myös Sierilä (Kartta: Milja Parviainen)

Mahtava lohijoki katosi

Kemijoen patoaminen alkoi sotien jälkeen. Vaelluskalojen kulkuyhteys kutualueille katkesi loppuvuodesta 1948, jolloin Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran voimalaitospato sulki lopullisesti Kemijoen. Isohaaran voimalaitos rakennettiin Kemijoen alkumetreille jokisuuhun ja satoja kilometrejä jokea jäi kalojen ulottumattomiin. Ylisiirrot ja kalahissi eivät toimineet, vaan Kemijoen lohi kuoli sukupuuttoon. Myöhemmin päätettiin keskittyä kalanviljelyyn. Nykyään Isohaarassa on Kemijoen ainoat kalatiet, jotka valmistuivat vuosina 1992 ja 2012.

Valtionyhtiö Kemijoki Oy perustettiin vuonna 1953, ja yhtiö rakensi Kemijoen Rovaniemen alapuoliselle osuudelle neljä voimalaitosta lisää tässä järjestyksessä: Petäjäskoski, Valajaskoski, Ossauskoski ja Taivalkoski vuosien 1953-1976 aikana. Rovaniemen ja Kemijärven väliin yhtiö rakensi ensin Pirttikosken tunnelivoimalan sekä Seitakorvan ja Vanttauskosken voimalat vuosina 1956-1972. Yhtiö aloitti myös edelleen vireillä olevan Sierilän voimalan suunnittelun Rovaniemen ja Vanttauskosken väliin jo 1950-luvulla. Kaikki Kemijoen voimalaitoshankkeet perustuivat vesistötoimikunnan päätöksiin ja käynnistyivät väliaikaisin luvin tai jopa ennen niiden myöntämistä. Lopulliset rakennusluvat myönnettiin vasta vesilain voimaantulon eli vuoden 1962 jälkeen, lukuun ottamatta Pirttikoskea, joka sai lopullisen luvan vesioikeuslain nojalla vuonna 1961.

Kemijoen Taivalkoski  (Kuva: I. K. Inha 1890-1899, Museovirasto)

Vanhentuneet velvoitteet

Kemijoen voimaloiden kalatalousvelvoitteet ovat nykytiedon valossa alimitoitetut ja vanhentuneet. Ne käsittävät kalanistutuksia sisäveteen ja mereen, nahkiaisen ylisiirtoa ja maksuja, jotka on määritelty voimalan tehonnoston mukaan. Kalatievelvoitteet puuttuvat. Siksi kalatalousviranomainen Lapin ELY-keskus on hakenut luvittajalta eli Lapin aluehallintovirastolta muutosta Kemijoen ja Raudanjoen kalatalousvelvoitteisiin.

Myös sivujoet Kitinen ja Luiro ovat kokeneet muodonmuutoksen, kun Kemijoki Oy on padonnut niiden latvat Lokan ja Porttipahdan tekojärviksi ja rakentanut Kitiseen Porttipahdan, Kurittukosken, Vajukosken, Matarakosken, Kurkiaskan ja Kokkosnivan voimalat sekä Luiroon Lokan voimalan. Lisäksi vesistöalueella on Kaarnin ja Kaihuan voimalat sekä Jumiskon maanalainen voimala (PVO).

Osa Kemijoen luonnosta on onneksi turvassa rakentamiselta. Ounasjoki suojeltiin vuonna 1983 erityislailla. Kemihaaran luontoa uhannut Vuotoksen allas ei ole läpäissyt ympäristösäädösten seulaa.

Tavoitteena lohen paluu

Tavoitteena on saada Kemijokeen takaisin luontaisesti lisääntyvät, elinvoimaiset vaelluskalakannat ja saavuttaa joen hyvä ekologinen tila.

Elinvoimainen lohikanta voidaan saavuttaa, kun vähintään kaksi kolmesta ylös vaeltavasta kalasta pääsee mereltä viiden voimalapadon ohi Rovaniemelle eli vapaalle Ounasjoelle ja keskiselle Kemijoelle, ja lisäksi kaksi kolmesta smoltista (lohen vaelluspoikasesta) pääsee vaeltamaan alas samaa reittiä takaisin mereen.

1. Ei uusia vesivoimaloita Kemijoelle

Ei uutta vesivoimalaa Sierilään. Kemijoen viimeiset vapaat virtapaikat on säilytettävä tulevaisuudessa keskijuoksulle nousevan lohen ja muun vaelluskalan kutu- ja poikastuotantoalueina. Rannat on varjeltava jokivarren kulttuurin ja luonnon turvapaikkoina.

2. Kalatiet toteutettava luonnonmukaisina

Kemijoen kalatiet tulee suunnitella ja toteuttaa luonnonmukaisina ohitusuomina, mikä on saatava mukaan voimaloiden lupaehtoihin. Ohitusuomiin on juoksutettava ympäri vuoden ekologinen virtaama, mikä mahdollistaa käytön vaelluskalojen lisääntymis-ja poikastuotantoalueina.

3. Ekologinen virtaama ja vanhojen uomien vesittäminen

Kemijoen vanhojen luonnonuomien kautta on samoin johdettava ympäri vuoden ekologinen virtaama. Kemijoen Ossauskosken, Petäjäiskosken sekä Raudanjoen Permantokosken vanhojen uomien vesittämisen toteutettavuusselvityksiä on kiirehdittävä, ja myös Pirttikoski tulee vesittää.

4. Ei kassilohta Kemijokeen!

Kemijokeen ei pidä istuttaa kirjolohta, joka on taimen- ja lohipitoisissa virtavesissä haitallinen vieraslaji.

Kuvat: Johannes Sipponen, Matti Pellinen, Toni Mikkola

Jokikin voi hukkua

Valtionyhtiö Kemijoki Oy aloitti Sierilän vesivoimalan suunnittelun Rovaniemelle 1950-luvulla. Nykyään yhtiöllä on Kemijoen vesistössä 16 voimalaa, joiden patoaltaisiin entiset kosket ja rantaniityt ovat hukkuneet.

Sierilän rakentamisella olisi mittavia seurauksia herkälle jokiluonnolle sekä alueen virkistys- ja matkailukäytölle. Sierilän voimalaitoshankkeen vaikutusalue ulottuu n. 25-30 kilometrin matkalle Kemijoen vartta. 

Kemijoen alueella elää useita harvinaisia ja merkittäviä lajeja. Näitä ovat mm. äärimmäisen uhanalainen, Suomen harvinaisimpiin perhosiin kuuluva apilakirjokääriäinen sekä erittäin uhanalainen raakku eli jokihelmisimpukka. Lisäksi alueella esiintyy lukuisia EU:n luontodirektiivien suojaamia lajeja, kuten kirjojokikorento, lapinleinikki, laaksoarho ja saukko. Nämä lajit on löydetty pääosin Luonnonsuojeluliiton kartoituksissa. Uusia esiintymiä ja lajeja on löytynyt jokaisella kartoituskerralla ja löytyy varmasti edelleen.

Sierilän vesivoimalaitokseen suunnitellun padon yläpuolella veden korkeus nousisi arviolta noin kahdeksan metriä. Patoaltaan veden alle jäisi rakennuksia sekä paljon arvokasta ja uhanalaista luontoa. Vedet pyyhkisivät mennessään jylhät hiekkatörmät, joissa pesii Suomen suurimpia törmäpääskyjen yhdyskuntia. Veden alle jäisivät uhanalaiset sisämaan hiekkarannat ja rantaniityt lajeineen.

 

Tämä näkymä Kemijoelta hukkuisi Sierilän vesivoimalan patoaltaaseen, jota Kemijoki Oy on suunnitellut 1950-luvulta lähtien. Kuva: Matti Pellinen

Valtio, vapauta vetemme, älä vangitse

Kemijoki Oy on valtionyhtiö, joten valtio voisi omistajaohjauksen päätöksellä lopettaa kalatalousvelvoitteiden vastustamisen ja Sierilän rakentamisen. Valtionyhtiön on vesitettävä Kemijoen kuivauomat, ei vesilain velvoitteita. 

Sotien jälkeen Suomen jälleenrakentamiseen vaadittiin sähköä, josta oli huutava pula. Nyky-Suomessa sähköstä ei enää pulaa ole. Sierilän vesivoimalaitosta ei tarvita. Noin 44 megawatin (eli 150 Gwh/a) voimalaitos lisäisi Suomen sähköä alle 0,2%. Se tuhoaisi äärimmäisen uhanalaisen virtavesiluontotyypin ja erittäin uhanalaisia lajeja.

Jaa kuvaa somessa ja tägää esimerkiksi Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäseniä, kuntapäättääjiä ja kansanedustajia mukaan.

 

Tavataan vapaalla Kemijoella! Sieriniemen siunaus -soutu 6.–7.8.2021

Luonnonsuojeluliiton Rovaniemen yhdistys järjestää vuosittain soututapahtuman Sierilän voimalaitoksen vaikutusalueella Vanttauskoskelta Oikaraisiin. Tapahtumassa vastustetaan Kemijoki Oy:n suunnitelmaa rakentaa Sierilän vesivoimalaitos. Seuraava soututapahtuma järjestetään 6.–7.8.2021. Tule mukaan soutamaan!

 

Lahjoita työhömme!

Suomen luonnonsuojeluliitto puolustaa Kemijoen viimeistä vapaata osuutta, jota Sierilän vesivoimalahanke uhkaa. Lahjoita työlle vapaan virran puolesta. Varat käytetään Sieriniemen Siunaus -soudun järjestämiseen, oikeuskamppailuihin ja kampanjointiin.

Siirry lahjoittamaan

Kuva: Matti Pellinen

Vapauta virrat

On kohtuullista, että edes kymmenys virtaavasta vedestä palautetaan takaisin uhanalaiselle jokiluonnolle, kalojen kulkuväyläksi ja raakun elinympäristöksi. Tehdään Suomesta vapautettujen virtojen maa!

Lue lisää

FRESHABIT LIFE IP (LIFE14 IPE/FI/023)

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-Ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.