Jäsenmaat heikentäisivät uudessa ilmastopaketissa EU:n hii­li­nie­lu­ta­voit­tei­ta

EU:n ympäristöministerit pääsivät keskiviikkona 29. kesäkuuta aamyöstä sopuun unionin keskeisen ilmastolainsäädännön uudistamisesta. Ministerien sopu metsiä, maaperää ja niiden muodostamia hiilinieluja koskevaan LULUCF-asetukseen oli pettymys.

Ministerit vahvistivat, että jäsenmaiden nielutavoitteet vuodelle 2030 ovat sitovia. Samaan aikaan sovittu laskentatapa ja uudet joustokeinot vievät tavoitteesta uskottavuutta ja tuovat epävarmuutta siihen voidaanko se saavuttaa.

”Ministerit eivät ottaneet vakavasti hiilinielujen roolia ilmastotoimissa. Hiilinielujen tavoitetaso jäi kauas riittävästä. Lisäksi ministerit haluavat vesittää hiilinieluasetusta erilaisin joustokeinoin, jotka yhteenlaskettuna voivat heikentää kokonaistavoitetta,” Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho sanoo.

EU:n hiilinielut ovat olleet laskusuunnassa viime vuodet, joten suunnan kääntäminen on välttämätöntä, jotta kuumeneminen saadaan pysäytettyä. Euroopan Komissio ehdottikin heinäkuussa 2021 EU:n hiilinielutavoitteen kasvattamista. 

Nyt ministerit kuitenkin esittävät uutta joustomekanismia turvemaille, jonka avulla jäsenmaat voisivat livetä päästövelvoitteistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tai Irlannin kaltainen maa, joka on tuhonnut soita kuivattamalla, kaivamalla ja metsittämällä, voisi saada helpotusta toimista aiheutuneiden päästöjen kuittaamiseksi ilman että se joutuu tekemään lisätoimia kyseisten päästöjen vähentämiseksi.

Maankäytön ja maatalouden päästöjen yhdistämistä ei hyväksytty

Ainoa selkeä parannusehdotus ministereiltä on se, että jäsenmaat eivät hyväksyneet komission ehdotusta maankäyttösektorin ja maatalouden muiden kuin hiilidioksidipäästöjen yhdistämisestä yhdeksi sektoriksi vuoden 2030 jälkeen. Sen sijaan ministerit vaativat komissiolta selvitystä aiheesta. Myös mepit torjuivat aiemmin tässä kuussa maatalouden päästöjen lisäämisen asetuksen piiriin.

Neuvoston ja Euroopan parlamentin kannat ovat siis komissiota tiukemmat ja huomioivat ehdotetun uudistuksen riskit maatalouden päästövähennysten toteutumiselle.

Myös Suomi kannatti joustojen lisäämistä

Suomi on kannattanut EU:n ilmastopolitiikan isoa linjaa, ja oli puheenjohtajamaana johtamassa neuvotteluja unionin ilmastoneutraaliustavoitteesta vuonna 2019. Suomi on kuitenkin tavoitteiden toimeenpanossa vahtinut omia etujaan erityisesti metsäkysymyksissä.

Suomi kannattikin joustojen lisäämistä ympäristöministerien kokouksessa. Jo komission ehdotus Suomen hiilinielutavoitteeksi vuodelle 2030 oli maltillinen. Neuvoston kanta heikentäisi Suomen velvoitteita entisestään. Suomen luonnonsuojeluliitto on jo aiemmin kritisoinut Suomen kantaa hiilinieluasetuksen muuttamiseen.

Metsäkadon hillinnässä vastoinkäymisiä ja pientä edistystä

Ministerit päätyivät suppeaan kompromissiin myös EU:n metsäkatoasetuksen osalta. Asetuksen tarkoituksena on estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU-markkinoille. Jäsenmaat rajoittaisivat asetuksen koskemaan ainoastaan kahvia, suklaata, soijaa, palmuöljyä, nautaa ja puuta. Luonnonsuojeluliitto on kannattanut myös muiden metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden sisällyttämistä asetukseen.

Metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä ilmastopäästöjen ja luontokadon aiheuttajia. Sekä Suomi että EU ovat sitoutuneet metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä.

Ministerit eivät myöskään määritelleet metsien tilan heikkenemistä riittävän kattavasti, joten asetuksen tehokkuus metsien tilan heikkenemisen hillitsijänä jäisi neuvottelujen pohjalta heikoksi.

“EU-kansalaiset haluavat tuotteita, jotka eivät tuhoa metsiä. Ministerien kompromissilla ei tätä saavuteta”, sanoo Aho.

Jäsenmaat vahvistivat, että yritysten on kunnioitettava ihmisoikeuksia asetuksen toimeenpanossa. Neuvottelut metsäkatoasetuksesta jatkuvat seuraavaksi Euroopan parlamentissa.

Hiilinielujen ja metsäkadon lisäksi ministerit neuvottelivat myös muusta keskeisestä ilmastolainsäädännöstä, kuten päästökaupan ja taakanjakosektorin uudistuksesta, lentoliikenteen päästöoikeuksien ilmaisjaon lopettamisesta, autojen päästönormien tiukentamisesta ja sosiaalisesta ilmastorahastosta.

”Kokonaisuudessaan EU:n ilmastotyö ottaa tärkeitä edistysaskelia, mutta se on riittämätöntä suhteessa kuumenemisen etenemiseen. Päättäjien teot eivät vieläkään vastaa puheita,” Aho tiivistää.

Hanna Aho

Kirjoittaja on Suomen Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija.