Suomen luon­non­suo­je­lu­liit­to jatkaa jättiputkien tor­jun­tayh­teis­työ­tä Varsinais-Suomessa neljättä kesää

Suomen luonnonsuojeluliitto on torjunut haitallista vieraskasvilajia jättiputkea Varsinais-Suomessa 12 yhteistyökunnan alueella vuodesta 2019 lähtien – nyt alkamassa on toiseksi viimeinen torjuntakausi. Luonnonsuojeluliitto toivoo hyvin alkaneen jättiputken torjunnan jatkuvan yksityismailla ja kuntien kohteilla myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Varsinais-Suomen alueella alkaa toukokuussa liikkumaan jo odotettu näky, kun Luonnonsuojeluliiton torjuntatiimit aloittavat jättiputkien seuranta- ja torjuntatyöt 12 yhteistyökunnan alueella. Yhteistyössä mukana olevat kunnat ovat Raisio, Naantali, Masku, Mynämäki, Laitila, Lieto, Paimio, Aura, Pöytyä, Marttila, Koski TL ja Loimaa. Tiimit tekevät torjuntaa sekä kuntien että yksityisten maanomistajien omistamilla maa-alueilla.

”Torjuntatiimiläiset sopivat yksityisten maanomistajien kanssa etukäteen torjuntatyölle sopivan ajankohdan. Mikäli maanomistaja ei ole kotona tiimiläisten ensimmäistä kertaa koputtaessa oveen, jättävät he käynnistään tiedoksi yhteydenottolapun. Haitallisten vieraslajien torjuntaa tehdään aina maanomistajan luvalla”, painottaa vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä.

Tiimiläiset torjuvat jättiputkia joko kaivamalla kasvit juurineen tai niittämällä ja peittämällä yhtenäisiä kasvustoja. Seurattavia ja torjuttavia kohteita työlistalla on yhteensä yli 270 ja torjuttava pinta-ala kattaa useita hehtaareja. Työ on hidasta ja fyysisesti vaativaa. Monet kohteet sijaitsevat hankalassa maastossa, kuten jyrkkien joenuomien varsilla.

Jättiputket ovat Suomen haitallisimpia vieraslajeja ja ne lukeutuvat myös EU:n haitallisten lajien listalle. Vieraslajilain mukaan maanomistaja ei saa kasvattaa tai päästää jättiputkia ympäristöön. Maanomistajat suhtautuvat jättiputkien torjuntaan myönteisesti, sillä jättiputket uhkaavat suomalaisen luonnon lisäksi myös ihmisten terveyttä.

Jättiputki voi muodostaa kasvupaikkansa pintamaahan jopa yli 10 vuotta kestävän siemenpankin. On mahdollista, että osalla torjuntakohteista jättiputkia kasvaa myös sen jälkeen, kun Luonnonsuojeluliiton nykyinen vieraslajihanke päättyy vuoden 2023 lopussa. ”Toivomme, että mahdollisimman monen kohteen maanomistaja sitoutuu seuraamaan ja tarvittaessa jatkamaan hyvään vauhtiin päässyttä torjuntatyötä myös hankkeen jälkeen – lopulta haitallisten vieraslajien hävittäminen on maanomistajan velvollisuus”, toteaa hankekoordinaattori Titta Vikstedt.

Mikäli jättiputkikasvuston torjuminen omatoimisesti ei esimerkiksi terveyden puolesta onnistu, voi torjunnan ostaa vaikkapa palveluna. ”Vieraslajien torjuntapalvelua voi tiedustella esimerkiksi viherrakennusalan yrityksiltä. Suomessa on myös kuntia, jotka hoitavat hävittämisen pyydettäessä myös yksityisen maanomistajan mailta, sillä sieltä ne ennen pitkää saattavat levitä myös muualle”, jatkaa Markus Seppälä.

Jättiputkien torjuntatyö on osa EU LIFE -rahoitteista VieKas LIFE -hanketta (2018–2023), jonka avulla Suomen luonnonsuojeluliitto yhdessä hankekumppaneidensa kanssa lisää kansalaisten vieraslajitietoisuutta sekä torjuu kolmea Suomen luonnolle haitallista vieraslajia: jättiputkia, jättipalsamia sekä keltamajavankaalia.

 

Lisätietoja:

Titta Vikstedt,  hankekoordinaattori VieKas LIFE

Suomen luonnonsuojeluliitto

titta.vikstedt(a)sll.fi, puh. 040 6327 578

Markus Seppälä, vieraslajiasiantuntija VieKas LIFE

Suomen luonnonsuojeluliitto

markus.seppala(a)sll.fi, puh. 044 3069 546

Linkki: Tiedote hankkeen jättiputkitorjuntatyön menestyksekkäästä vuodesta 2021

Lisätietoa Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -vieraslajihankkeesta: sll.fi/viekas-life

Lisätietoja