Ilmastolaki uudistuu – Marinin hallitus ottaa historiallisia askeleita ilmastotyössä

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on ottanut Suomen ilmastotyössä historiallisia edistysaskelia. Uuden ilmastolakiesityksen mukaan Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 kirjataan lakiin. Aikaisemmin hiilineutraalisuustavoite on ollut ainoastaan hallituksen asettama päämäärä, joka ei sido tulevia hallituksia.

“Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetaso on nyt kirjattu Suomen ilmastolakiin. Varmuus sille, että Suomi tekee osansa kuumenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen on entistä suurempi,” iloitsee Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Hallitus on antanut esityksensä ilmastolain uudistuksesta eduskunnalle, joka käsittelee sitä parhaillaan valiokunnissa.

”Kun tavoitteet on nyt kirjattu lakiin, ne velvoittavat myös tulevia hallituksia.”

Uuteen ilmastolakiesitykseen kirjataan myös päästövähennystavoitteet useille vuosille. Vanhassa laissa oli ainoastaan pitkän aikavälin päästövähennystavoite vuodelle 2050, ja sekin oli melko vaatimaton.

”Kun tavoitteet on nyt kirjattu lakiin, ne velvoittavat myös tulevia hallituksia. Tämä vahvistaa Suomen ilmastopolitiikkaa ja sitä, että ilmastotoimet jatkuvat tulevasta hallituspohjasta riippumatta.”

Lakiesityksen mukaan Suomen hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää 60 prosenttia vuoteen 2030, 80 prosenttia vuoteen 2040 ja 90-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vertailutasona on vuoden 1990 päästöt.

Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen ilmastolakiesitykseen, mutta vuoden 2030 päästövähennystavoitteen pitäisi olla tiukempi. Tällöin se huomioisi Suomen historiallisen vastuun päästöistä, eli myös ne päästöt, jotka olemme jo päästäneet ilmakehään. Ilmastolakiin pitäisi myös kirjata päästövähennystavoite vuodelle 2035.

Lakiluonnoksen päästövähennystavoitteet perustuvat Suomen ilmastopaneelin ehdotuksiin. Se tekee niistä vahvasti tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvia.

Luontokato huomioidaan uudessa laissa

Suomen luonnonsuojeluliitto ja muut ympäristöjärjestöt ovat kampanjoineet lähes 15 vuotta vahvan ilmastolain puolesta. Uudistustyö on voitto ilmastoliikeelle.

”Nyt laki alkaa näyttää siltä, mitä me halusimme jo yli kymmenen vuotta sitten. Tämä laki on todella pitkän työn tulosta. Laki voisi olla vielä parempi, mutta hienoa, että nyt ollaan tässä pisteessä. Kiitos kuuluu tutkijoille ja ilmastoliikkeelle”, Aho kertoo.

Uuden lain hyvä puoli on se, että siinä on mukana ilmastotyön kaikki sektorit eli päästökauppa ja taakanjako- ja maankäytön sektorit. Aikaisemmin maankäyttösektori ei ollut mukana ilmastolain piirissä.

Uudessa laissa tunnistetaan myös entistä paremmin ilmastotoimien vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

”Laissa on ensimmäistä kertaa mukana velvollisuus arvioida ilmastotoimien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Se on todella tärkeä asia, koska tällä tavoin pystytään vaikuttamaan siihen, ettei ilmastotoimista aiheudu haittaa luonnon monimuotoisuudelle.”

Suomen ensimmäinen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015. Ilmastolain tarkoituksena on luoda ilmastotyöhön pitkäjännitteisyyttä ja edistää tarvittavia päästövähennystoimia. Se luo kehikon, jonka sisällä hallitusten ja ministeriöiden tulee toimia.

Marinin hallituksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on ollut vanhan ilmastolain uudistaminen.

Uuden lakiesityksen mallina on ollut Britannian ja Tanskan onnistuneina pidetyt ilmastolait. Suomen entistä vahvempi laki on Ahon mukaan esimerkki myös muille maille, miten ilmastotyötä tulee edistää EU:sta tulevien velvoitteiden lisäksi. Monilla EU mailla ei ole vielä lainkaan ilmastolakia.

Kunnilla vaadittava tiukempia toimia

Vaikka uudistus korjaa monia vanhan lain heikkouksista, siinä on myös kehitettävää. Luonnonsuojeluliiton mukaan lain suurin ongelma on se, ettei siihen ole kirjattu määrällisiä tavoitteita hiilinieluille. Hiilinieluilla tarkoitetaan metsiä ja muita ekosysteemejä, jotka sitovat ilmasta hiilidioksidia.

”Maankäyttösektorin hiilinielut ja -varastot ovat tärkeä osa ilmastotyötä.”

Laki ei myöskään velvoita seuraavaa hallitusta asettamaan määrällisiä hiilinielutavoitteita, koska maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma tehdään lain mukaan vain joka toisella hallituskaudella. Luonnonsuojeluliiton mukaan nielutavoitteet pitäisi uudistaa jokaisen hallituskauden aikana.

“Maankäyttösektorin hiilinielut ja -varastot ovat tärkeä osa ilmastotyötä. Niiden osalta ilmastolaki jäi kuitenkin vielä vajaaksi. Olisi tarvittu sitovat määrälliset tavoitteet hiilinielujen kasvulle, jotta hiilinegatiivinen eli ilmastoa viilentävä Suomi on mahdollinen”.

Uudessa laissa puutteena on myös se, ettei se aseta riittäviä velvoitteita kunnille.

”Kuntien rooli ilmastotyössä on todella tärkeä, koska niissä tehdään päätöksiä metsien käytöstä, asumisesta ja energialaitoksista”, Aho kertoo.

Sen takia kuntien velvoite laatia ilmastosuunnitelmat ja asettaa päästövähennystavoitteensa linjaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa on lisättävä ilmastolakiin. Monilla kunnilla on jo kunnianhimoiset ilmastosuunnitelmat ja päästövähennystavoitteet, mutta ilmastotyöhön tarvitaan mukaan kaikki kunnat ja kuntaliittymät.

”Nämä ovat seuraavia askelia, jotka on tarkoitus lisätä lakiin vielä tämän hallituskauden aikana. Meidän pitää varmistaa, että näin myös tapahtuu.”

Lue lisää Luonnonsuojeluliiton lausunnosta eduskunnan ympäristövaliokunnalle.

Lisätietoja