Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Suomen luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto kaavoitus- ja rakentamislaista

Luonnnonsuojeluliitto kannattaa kaavoituslainsäädännön uudistuksen viemistä eduskuntaan keväällä. Liitto esitti lausunnossaan vielä parannusesityksiä luonnon ja kansalaisten asemaan.

Kumpulan Keinukallion räjäytys ja rakentaminen on hyvä huono esimerkki vanhentuneen asemakaavan vaaroista. TVe/SLL

7.12.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto kaavoitus- ja rakentamislaista

Yleistä

Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa kaavoitus- ja rakentamislain lähettämistä valtioneuvostoon ja eduskuntaan vielä kevätistuntokaudella 2022.

Uusi laki parantaa mahdollisuuksia toteuttaa hallitusohjelmaa sekä vastata ilmastokriisin ja luontokadon haasteisiin. Liitto esittää seuraavassa vielä kehitysesityksiä niitä sekä kansalaisten ympäristöoikeuksia parantavaan jatkovalmisteluun.

Vaikutukset perusoikeuksiin

Kaavoitus- ja rakentamislain uudistus on tarpeellinen myös perusokeuksien tehokkaan toteutumisen kannalta. Voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki ei ole pystynyt mutostenkaan jälkeen ottamaan huomioon ilmastokriisistä ja luontokadosta seuranneita perusoikeuksien soveltamisen muuttuneita tavoitteita. Ympäristöperusoikeuden toteutuminen ja yhteensovittaminen muiden perusoikeuksien kanssa alueidenkäytön suunnittelussa vaatii päivitystä kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyyn tavoitteisiin ja toteuttamiseen.

3 § Määritelmät

4) Lentokentät on syytä pitää liikenneverkon osana ja osoittaa maakuntakaavoissa. Niitä ei pidä päästää pelkkiin kuntakaavoihin, koska vaikutukset voivat ylittää kunnan ja maakunnankin rajoja.

5) Viherrakenne. Perusteluissa pitää tuoda esiin Suomen kansainväliset sitoumukset määrällisesti tai laadullisesti.

4 Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä

Oikeusvaikuttettomien kaupunkiseutusuunnitelmien sijasta on parempi pysyä kuntien yhteisissä yleiskaavoissa tai vastaavissa vaihemaakuntakaavoissa. Kuntakaavojen ohjaaminen kokonaisvaltaisemmalla suunnittelulla on usein tarpeen.

5 § Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen

Pykälään tulee lisätä hiilivarastojen turvaaminen. On tärkeää syventää tämän pykälän suhdetta eri kaavatasojen sisältövaatimuksiin, jotta se ei jäisi julistuksenomaiseksi.

7 § Maailmanperintökohteet

Kannatamme pykälää. Sen tarve tuli esiin myös maailmanperintökohteita koskevassa kulttuuriympäristöstrategiatyössä pari vuotta sitten. Pykälään tulee myös lisätä suoja-alueiden turvaaminen, mikä on vain perusteluissa. Myös geoparkit tulee lisätä soveltamisalaan.

10 § ELY-keskusten tehtävät

ELY-keskusten tehtäviin tulisi lisätä myös kaavojen ohjaustehtävä.

Esitettyjen valvontatehtävän lisääminen on tarpeen on kemuksiemme mukaan tarpeen. Sipilän hallituksen KARALUSU-muutosten jälkeen kaavoituksen laatu on heikentynyt ja kuntien päättäjien halu kokeilla laittomuuksien rajaa on lisääntynyt. On ilmennyt monia tapauksia, missä järjestöt ovat joutuneet valvomaan oikeudellisesti asioita, jotka olisivat ennen kuuluneet ELY-keskuksille. Tällainen järjestöjen tekemä laillisuusvalvonta ei kuitenkaan ole kattavaa. Yksikään järjestö ei pysty seuraamaan maamme kaikkia kaavoja ja muita MRL-päätöksiä, koska siihen ei ole riittäviä voimavaroja.

18 § Maakuntakaavan tarkoitus ja sisältö

Maakuntakaavan toimialaa ja oikeusvaikutuksia on nyt heikennetty liikaa ympäristölle ja luonnolle vaarallisella tavalla. Poissa ovat mm. kulttuuriperintö, kauppa, tuulivoima (tai yleisemmin luonnonvarojen kestävä käyttö) sekä kaivokset, jotka tarvitsevat jatkossakin ylikunnallista ohjausta (mukaan lukien tuulivoimaloiden sähkölinjat ja kaivosten tarvitsema infrastruktuuri).

Lentokentät ja -paikat tulee esittää maakuntakaavoissa liikennejärjestelmän/verkoston osana, vrt. viimeaikaiset tapahtumat Malmin kentän hallitsemattoman lopetuksen ja ilman mitään kaavaa tehdyt Mäntsälän ja Pyhtään hankkeet.

4 momentissa “maakunnallisten tavoitteiden” lisäksi pidämme yhä tärkeänä, että mukana olisivat myös “seudulliset”. Tämä on sitä tärkeämpää, jos kuntien yhteiset yleiskaavat korvataan kaupunkisuunnitelmalla, jolla ei olisi oikeusvaikutuksia. Yleiskaavat eivät käy näin syntyvän aukon täyttämiseen, koska niissä yhden kunnan näkökulma aina dominoisi yleistä etua ja ylikunnallista ohjaustarvetta.

Pykälän 4 momentin mukaan maakuntakaavassa voitaisiin esittää myös muita maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia asioita. Perustelujen luettelo on esimerkinomainen, mutta siihen tulee lisätä vielä mm. matkailun ja porotalouden alueet.

On tärkeää, että maakuntakaavat voitaisiin tulkita oikeusvaikutteisiksi kaavoiksi, joiden mukaista hankkeiden olisi oltava mm. ympäristönsuojelulaissa. Kaivoslain rajapinnassa kuntien veto-oikeuden tulisi ulottua kuntien lisäksi maakuntien liittoihin kun kysymys on maakuntakaavasta.

20 § Maakuntakaavan laadulliset vaatimukset

Viherrakenne kuuluisi ekologisesti paremmin luontoarvokohtaan 6 kuin virkistyskohtaan 7.

20 § Maakuntakaavan laadulliset vaatimukset.

Perusteluihin voisi lisätä pitkäaikaisvaikutukset, ääriesimerkkinä kaivosjätteet ja niiden vesistövaikutukset.

21 § Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan

On ratkaisevan tärkeää, että maakuntakaava ohjaa myös kaupunkiseutusuunnitelmaa tai vastaavaa kuntien yhteistä yleiskaavaa.

22 § Rakentamisrajoitus

Rakentamisrajoitus on oltava mahdollinen myös kulttuuriympäristökohteille.

23 § Maakuntakaavamääräykset

Luontoarvoissa tulee turvata muutkin kuin viherrakenteessa sijaitsevat luontoarvot. Mukaan tulee ottaa myös kulttuuriarvot.

28 § Kiellot yleiskaavaa laadittaessa

Yleiskaava tähtää ajallisestikin kauas, emmekä näe rakennuskiellon lyhentämistä tarpeellisena.

29 § Yleiskaavan laadulliset vaatimukset

Viherrakenne kuuluu enemmän yhteen luonto- kuin virkistysarvojen kanssa (kohtaan 10 eikä 5).

Yleiskaavaa laadittaessa olisi myös kuntien yhteinen yleiskaava/ kaupunkiseutukaava otettava huomioon. (Kaupunkiseutusuunnitelmaa pidämme turhana ja kaavoitusjärjestelmään sopimattomana sekä siksi hylättävänä.)

38 § Kiellot asemakaavaa laadittaessa

Asemakaavan rakennuskieltoja ei ole syytä lyhentää nykyisestä. Suunnittelu kestää aikansa ja vaikuttaa vuosisatoja.

39 § Asemakaavan laadulliset vaatimukset

Kohdassa 5 myös maisema pitäisi kirjoittaa auki. Viherrakenne-sana tulee lisätä siihen. “Erityiset luontoarvot” tulkitaan yleensä niin suppeasti, että sana “erityiset” tulee poistaa.

Myös kaupunkiseutukaava tulisi ottaa huomioon.

47 § Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi

Rajaksi on asetettava 10 vuotta (ei 13 vuotta), eikä siihen pitäisi myöntää poikkeuksia.

Kansalaisille ja ympäristöjärjestöille on ehdottoman tärkeää antaa oikeus valittaa päätöksestä, joka koskee kaavan ajanmukaisuutta. Tämä on välttämätöntä, koska esimerkiksi ympäristöjärjestöillä ei ole valitusoikeutta rakennus- ja toimenpideluvista. Vanhentuneet asemakaavat ovat erityinen ongelma tilanteessa, missä alueen luontoarvot ovat muuttuneet (esimerkiksi Helsingin Kumpulan tapaus).

49 § Asemakaavan laatimisaloite

Yhteistyökaavoitukseen on jo nyt olemassa hyviä keinoja, kuten Kuntaliiton julkaisuista ilmenee. Emme näe maanomistajan roolin lisäämiselle tarvetta. Se vaarantaisi kaavamonopolia ja yleisiä etuja. Pelkkä aloitteen teko riittää jatkossakin, eikä sitäkään pidä laajentaa nykyisestä. Neljä kuukautta on liian lyhyt aika, ja se voi sotkea kaavoituksen muita suunnitteluaikatauluja, parempi olisi kuusi kuukautta tai vuosi.

Huomattakoon, että kumppanuuskaavoitukseen liittyy epäkohtia. Joskus kunta antaa asemakaava-alueella jollekin toimijalle tai konsortiolle esisopimuksen tehdä esimerkiksi arkkitehtikilpailu – jonka tuloksena sitten muutettaisiin asemakaavaa (esimerkiksi Helsingin Elielinaukio).

Näistä syistä kaikista asemakaavan laatimisaloitteista ja ns. “suunnitteluvarauksista”, “kehittämisvarauksista” tms. on välttämätöntä kuulla kansalaisia etukäteen.

7 luku Kaupunkiseutusuunnitelma

50 § Kaupunkiseutusuunnitelman tarkoitus

Kaupunkiseutusuunnitelman lisäämistä tulisi arvioida tarkasti vielä MRL-uudistuksen tavoitteiden totetumisen ja kaavoitusjärjestelmän toimivuuden kannalta.

Yleisesti ottaen kaupunkiseutujen kuntien rajan ylittäviä asioita on pakko järjestää kokonaisvaltaisesti osittaisoptimiointien ja esim. infrastruktuurin (mukaan lukien vihreä infrastruktuuri mukaan lukien kävely ja pyöräily) takia. Suunnitelmasta tulisi nykymuodossaan ilman oikeusvaikutuksia olevana “turhake”. Parempi olisi säilyttää nykyinen kuntien yhteinen yleiskaava tai ratkaista asiat vaihemaakuntakaavalla. Huomattakoon, että pelkkä MAL-sopimus ei riitä korvaamaan tällaista kaavatasoa: sitä ei MRL tunne, siinä ei ole riittäviä selvityksiä, kansalaisten osallistumista eikä muutoksenhakuoikeuksia. Myöskään yksittäisten kuntien yleiskaavat eivät riitä turvaamaan ylikunnallisen suunnittelun tarpeita.

Jos kaupunkiseutusuunnitelma tehtäisiin, sitä pitäisi koskea kuitenkin mm. ilmastonmuutosta koskeva säännös, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, viherrakennevaatimus yms.

51 § Kaupunkiseutusuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen

On välttämätöntä, että valtion viranomaisten lisäksi kaava täytyy tehdä yhteistyössä maakunnan liiton kanssa. Jos maakunnalle jää vain lausuntomahdollisuus, suunnitelman suhde maakuntakaavaan ja sen edistämiseen jää heikoksi. Se on iso ongelma, koska kyse on myös ylikunnallisista asioista ja kaupunkiseuduilla on suuri merkitys koko maakunnalle.

11 luku Osallistuminen ja vuorovaikutus kaavoituksessa

Lausuntokierros kaavoituksen alussa on hyvä asia. Joka kaavassa tulisi olla selvästi kolme osallistumisvaihetta: osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ehdotus ja luonnos. Tätä hierarkiaa ei tule voida ohittaa kiertää “vaikutuksiltaan vähäisillä asemakaavoilla”.

Jos kaupunkiseutusuunnitelmiin laissa päädyään, niiden laatimisesta ja nähtävillä olosta on tarpeen säätää 66 ja 68 §:ssa.

12 luku Vaikutusten huomioon ottaminen kaavoituksessa

70 §:ssä olisi parempi syytä käyttää “riittäviin” selvityksiin.

71 §:ssä on tärkeää lisätä sana “oikeaan vuodenaikaan tehdyt” ja “ajantasaiset”. Vanhoista ja puutteellisista selvityksistä on jatkuvasti ongelmia. Sama koskee luontoselvityksiä, jotka on tehty pelkästään kirjoituspöytätyönä vanhoista arkistotiedoista, jotka ovat aina puutteellisia. Lisäksi luontoselvityksiä tehdään yhä väärään vuodenaikaan, jolloin luontoarvoja (esim. muuttolinnut) ei voi löytää.

Selvityksissä on tärkeää ottaa huomioon myös välilliset ja pitkäaikaiset vaikutukset. Niitä on muun muassa kaivoksissa, muun muassa melu, tärinä, pöly ja erilaiset hiukkaset, haitat kiinteistöjen arvolle ja elinkeinoille jne. Pitkäaikaisia vaikutuksia voi tulla varsinkin kaivosjätteistä ja niiden päästöistä vesistöihin. Muita välillisiä vaikutuksia eläimille ovat muun muassa teiden ym. melu- ja valosaaste.

14 luku Kansalliset kaupunkipuistot

78 § Kansallinen kaupunkipuisto

2 momentin loppuun esitämme lisäystä: “taikka alueita, joiden erityisten arvojen säilyttäminen on lainsäädännöllä turvattu”.

Perustelu: Esittämämme muutos helpottaa Natura- ym. luonnonsuojelualueiden sisällyttämisen uusiin ja laajentamisen vanhoihin kansalliseen kaupunkipuistoon.

15 luku Merialuesuunnittelu

82 § Merialuesuunnittelun tarkoitus ja sisältö

Lisäysesitys 2 momentin ensimmäisen virkkeen loppuun: “myös merenhoitosuunnitelmien ja vesienhoitosuunnitelmien kanssa”. Perustelu: syvempi suhde näihin EU-direktiiveihin perustuviin suunnitelmiin on tarpeen. Merialuesuunnittelu tuo niihin spatiaalisen ulottuvuuden.

84 § Osallistuminen ja lausunnot

Selkeyden vuoksi pykälän nimi tulisi muuttaa muotoon: Merialuesuunnittelun osallistuminen ja lausunnot.

Luonnonsuojeluliiton mielestä lausuntokierros olisi paikallaan sekä merialuesuunnitelman työn alussa että lopussa, vertaa kaavaluonnos ja -ehdotus. Ensimmäisellä kierroksella voisi ottaa kantaa myös vaikutusten arvioinnin suunnitelmaan ja toisella tuloksiin.

Viime vuoden kokemus oli että 30 päivää on liian lyhyt lausuntoaika, parempi olisi edes 60 päivää.

18 luku Yleiset alueet

Katu- ja puistosuunnitemien valmistelusta tulee kuulla kansalaisia. Niihin liittyy muun muassa luontoarvojen käsittelyä tarkemmalla tavalla, mikä ei ole asemakaavassa vielä yksityiskohtaisesti linjattu.

26 luku Olennaiset tekniset vaatimukset

Teknisiin vaatimuksiin tulee lisätä myös vaatimus lintutörmäysten estämisestä. Se on mahdollista rakennusmateriaalien valinnalla ja erilaisilla varoituskeinoilla, joita koko ajan kehitetään lisää.

27 luku Rakentamisen luvanvaraisuus

208 § Rakentamislupa

Rakentamisluvan kynnystä on nostettu liikaa: 29 m2 on jo yksiön koko. Kompromissi voisi olla 20 m2. Jos rakennusluvan kynnystä nostetaan esitetyllä tavalla, pykälän vaikutuksia tulee seurata erityisen tarkasti.

Esimerkiksi tuulivoimaloiden rakentamisluvissa tulisi voida säätää sitovia lupaehtoja mm. voimalan sulkemisesta lintujen päämuuton alkaessa tai tuulen kääntyessä niin, että melua tulisi asutuksen päälle merkittävissä määrin. Tärkeää on, että rakennuslupa ja kaava-asia pitää käsitellä uudelleen, jos esimerkiksi tuulivoimalan kokoa kasvatetaan. Luvan päivittäminen pelkällä viranomaispäätöksellä ei tule kysymykseen.

212 § Sijoittamisluvan edellytykset erityisharkinta-alueella

1 momentin kohdassa haittakynnystä on lievennetty “vähäistä suurempaan”. Se on iso muutos, joten sitäkin suuremmalla syyllä tällainen haitta (mahdollisesti joskus tulevalle) asemakaavoituksellekin tulee pitää yhä pykälässä mukana, kuten nykyisessä laissa on.

Lisäksi pykälän 1 momentin 2 kohdan perusteluja tulisi kuitenkin tarkentaa merkittävien ympäristövaikutusten osalta seuraavasti:

Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan rakentaminen erityisharkinta-alueella ei saisi johtaa vaikutuksiltaan sellaiseen merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, esimerkiksi viherrakenteen yhtenäisyydelle, joiden yhteensovittaminen muun alueidenkäytön kanssa edellyttää asemakaavan laatimista.” 2 momentti on ongelmallinen suhteessa esimerkiksi sikaloihin ja muihin karjasuojiin, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia. Perusteluissa kannattaisi kuvata myös tuore KHO:2021:15, missä arvioitiin edellyttikö maatilan kone- ja hakevaraston muuttaminen hevostalliksi sekä uuden hevostallin ja maneesin rakentaminen ratsastuskeskustoimintaa varten suunnittelutarveratkaisua. (Tässä tapauksessa: Suunniteltu rakentaminen olisi laajentanut olemassa olevan yritystoiminnan luonnetta huomattavasti. Hakemuksen mukainen ratsastuskeskustoiminta olisi ollut luonteeltaan ja laajuudeltaan sellaista, että sitä olisi voitu harjoittaa myös itsenäisenä elinkeinotoimintana eikä sitä siten voitu pitää säännöksen esitöissä tarkoitettuna maatalouden sivuelinkeinona. Hankkeessa ei ollut kysymys sellaisesta jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvasta maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon harjoittamista varten tarpeellisesta rakentamisesta, jota 137 §:n 2 momentissa tarkoitettiin. Hanke edellytti sen vuoksi maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentissa tarkoitettua rakennusluvan erityisten edellytysten arviointia eli suunnittelutarveratkaisua.)

215 § Maisematyölupa

KARALUSU-muutos poisti maisematyöluvat uusien yleiskaavojen M-alkuisilta alueilta. Siinä meni lapsi pesuveden mukana, koska siinä menivät myös MY, MU sekä M-alkuiset /luo, /ge yms. kohteetkin, joilla menettelyä tarvittaisiin ehdottomasti turvaamaan luontoa

yleensähän maisematyöluvalla muutetaan avohakkuu luonnolle kevyemmäksi

asemakaavoja ei ole joka paikassa, jossa turvaamistarvetta on

Maisematyölupaa pitäisi kehittää enemmän luonnon monimuotoisuuden ja vesien suojelun turvaamiseksi

myös jos kunnan YSL:n mukaisissa ympäristönsuojelumääräyksissä on herkkiä alueita, ne pitäisi sinne ilman muuta saada

On erittäin tärkeää maisematyöluvalla estää rakentajien tai maa-ainesyrittäjien hakkuut ennen esimerkiksi kaavaa ja yvaa tai maa-aineslupaa kohteella, jossa voi olla metsiin liittyviä suojeluarvoja.

224 § Kuuleminen ja tiedottaminen rakentamisluvasta

Tässä on otettava huomioon laki 927/2021 niin, että tuulivoimalat ovat soveltamisalassa mukana.

32 luku Rakennustyön suoritus

273 § Ennen rakennustyön aloittamista sallitut toimet

Töidenaloittaminen valmistelutöillä – kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava rakentamista valmisteleva toimenpide – ennen lainvoimaisuutta ei ole hyvä ajatus. Se voi johtaa muun muassa luontoarvoja omaavan metsän hakkuuseen. Tällaisia luontoarvoja ei voi palauttaa.

37 luku Muutoksenhaku ja oikaisukehoitus

329 § Valitusoikeus rakentamisluvasta

Valitusoikeus tulee lisätä ympäristöjärjestöille muullakin kuin yva-rakennuskohteilla (mitkä tulivat mukaan laissa 927/2021). Tämä on erityisen tarpeellista, koska rakentamisluvan laajuus on kasvanut MRL:stä.

Lisäksi akiin tulee lisätä valitusoikeus ympäristöjärjestöille katu- ja puistosuunnitelmista. Ne koskevat usein luontoasioita sellaisella tarkkuudella, jota asemakaavassa ei ole vielä päätetty.

Uusi pykälä: Kaupunkiseutusuunnitelmaan on voitava hakea muutosta siinä missä kaavaankin.

VOIMAANTULO JA TIEDOKSIANTO

Kaavapäätösten valitusajoista on jatkuvia epäselvyyksiä. Nyt eri lakeihin tapahtuvista viittauksista tulee koko ajan ongelmia ja oikeusturvaa heikentäviä sekaannuksia, jotka voisi näin hyvin yksinkertaisesti välttää. Epäselvä valitusosoitus ja -aika vaarantaa sekä kaavapäätöstä että osallisten oikeusturvaa.

On välttämätöntä, että kaikkien MRL:n päätöksien valitusosoituksiin kirjoitetaan auki viimeinen valituspäivämäärä ja kellonaika. Näin tehdään jo nyt esimerkiksi AVIn YSL- ja VL-päätöksissä. Tämä toteuttaisi myös hallintolain 47 §:n tavoitteita.

Kuntalain soveltamisessa on kunnissa koko ajan ongelmia. Esimerkiksi Siuntiossa oli vuodenvaiheessa tapaus, jossa verkossa olleessa päätöspöytäkirjassa ei ollut valitusaikana sen julkaisupäivämäärää. Tällainen vaarantaa kansalaisten oikeusturvaa sietämättömällä tavalla. Selvintä on, että valitusosoituksiin kirjoitetaan auki viimeinen valituspäivä ja kellonaika.

344 § Rakentamisluvan käsittely lainvoimaa vailla olevan kaavan perusteella

1 momentissa: ”Rakentamisluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin asemakaava on tullut voimaan.” Rakentamisen lisäksi pitäisi kieltää muutkin kohteen luontoa muuttavat toimet, kuten puiden kaataminen. Parempi olisi: ”rakentamista tai alueen luontoa muuttavia valmistelutoimia”.

LIITELAIT

Maakuntakaava tulee ottaa lupalaeissa huomioon muutenkin kuin oikeusvaikutteiselta osaltaan (esim. YSL ja MAL). Tämä on erityisen tärkeää, jos maakuntakaavan oikeusvaikutteisia asioita vähennetään. Maakuntakaavan selvityksissä voi ilmetä maakunnallisia suojeluarvoja, jotka ovat luonteeltaan kunnan kaavoja korkeampia. Siksi olisi kohtuuton tilanne, jos maakunnallinen suojeluarvo jäisi huomioon ottamatta jos alueella ei ole kunnan kaavaa tai arvo jäisi kaavoissa turvaamatta.

Laki maa-aineslain 3 ja 4 §:n muuttamisesta

4 § Luvanvaraisuus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin poikkeuksesta maa-ainesten ottamisen luvanvaraisuuteen koskien lainvoimaisen asemakaavan toteuttamisen valmistelevia kaivuu- ja louhintatoimenpiteitä. Tämä on ympäristölle haitallinen esitys ja tulee hylätä.

Paikka voi olla louhintaan sopimaton tai muun lain vastainen. Esimerkiksi Vantaan kaupunki on myöntänyt asemakaavan mukaisena ”tontin tasoittamislouhintana” erittäin suurimuotoisen kivilouhimon Vantaan Kiilassa Bergkullantielle. Louhimo on ensimmäisen luokan pohjavesialueeseen rinnastettavan Päijännetunnelin päällä. Sitä tehdään kaupungin toimenpideluvilla sekä erillisellä murskaamon kunnallisella luvalla. Vastaava toiminta noin kilometrin päässä on edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointia ja AVIn ympäristölupaprosessia vaarantaen pinta- ja pohjavesiä sekä luontoarvoja.

Toisaalta Kaicellin biojalostamo aiotaan louhia Paltamossa vaaralliseen asbesti-, talkki-, serpentiniitti- ja mustaliuskemineralisaatioon ilman ympäristölupaa. Vaaralliset mineraalit laitettaisiin kunnan arvion mukaan maantäyttöön. Vastaava Mieslahden talkkikaivosprosessi on edellyttänyt YVAn sekä kaivannaisjätesuunnitelmia ja vaaralliseksi luokiteltuna kaivannaisjätealueita ympäristölupaprosessissa.

Maa-ainesluvan tulee olla tarpeen ainakin, jos toiminnan vaikutukset edellyttävät vesi-, ympäristö- tai luonnonsuojelulain lupaa esimerkiksi vesistö- tai luontovaikutusten johdosta.

Muutostarvetta lakiehdotuksessa perustellaan haitankärsijöiden oikeusturvan heikentämistä yhdenvertaisuudella, koska maa-ainesten luvanvaraisuudessa on ilmennyt alueellista vaihtelevuutta. Ehdotettu muutos poistaisi välttämättömien toimien luvanvaraisuuden ja siten myös valitusoikeuden haitankärsijöiltä, eikä parantaisi haitankärsijöiden oikeusturvaa tai yhdenvertaisuutta. Lisäksi ehdotus ympäristöperusoikeuden tehokkaan toteutumisen ja yhteensovittamisen omaisuuden suojan kannalta ongelmallinen, kuten otetaan huomioon myös ehdotettu KRL:n 273 §:n rakentamisen aloittamisen helpottamiseksi ennen rakennusluvan myöntämistä. Muutosten yhteisvaikutukset pitäisi arvioida jatkovalmistelussa tarkasti lakimuutokselle asetettujen luonnonsuojelun tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta.

Lisätietoja

– ympäristöjuristi Matti Kattainen, puh. 044 7785 013
– erityisasiantuntija Jari Natunen, puh. 044 21 00 453
– ympäristöpäällikkö Tapani Veistola, puh. 0400 615 530

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä    Tapani Veistola
puheenjohtaja ympäristöpäällikkö

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö (va.) Matti Kattainen

Jaa sosiaalisessa mediassa