Kestävän rahoituksen puolustus

3.12.2021

Annoimme track changes -tekstikommentteja Suomen ennakkovaikuttamiseen tarkoitetun E-kirjeen luonnokseen seuraaville EU-jaostoille: ympäristö, maatalous, metsätalous, kalastus ja energia.

Asiakirjan virallinen nimi on  ”Valtioneuvoston selvitys: Komission kestävän rahoituksen foorumin raportti EU:n kestävän rahoituksen taksonomian neljän ympäristötavoitteen teknisistä arviointikriteereistä.”

EU:n taksonomia-asetus – numero (EU) 2020/852 – tuli voimaan kesällä 2020. Sen nojalla komissiolla on velvoite antaa delegoitu asetus taksonomia-asetuksen neljän ympäristötavoitteen teknisistä arviointikriteereistä. Kyseinen delegoitu asetus annetaan mahdollisesti kesällä 2022. Komissio tullee käyttämään delegoidun asetuksen valmistelussa apuna komission kestävän rahoituksen foorumin 3.8.2021 julkaisemaa raporttia (Draft report by the Platform on Sustainable Finance on preliminary recommendations for technical screening criteria for the EU taxonomy). E-kirjeessä valmistellaan Suomen ennakkovaikuttamiskannat tulevaan delegoituun asetukseen ympäristötavoitteiden teknisistä arviointikriteereistä.

Luonnonsuojeluliiton mielestä maassamme käydyssä taksonomiakeskustelussa on syvällinen väärinkäsitys sen luonteesta. Tämä on vapaaehtoinen informaatio-ohjauksen työkalu rahoittajille. Siksi on väärin tinkiä sitä nykylakien minimiin, kuten nyt Suomi yrittää tehdä. Koska usein vanhentuneet nykysäännökset eivät ole pysäyttäneet ympäristöongelmia, kestävällä rahoituksella on oltava lisäarvoa. Taksonomian pitää perustua tieteellisiin ja ympäristötavoitteisiin.

Pääpointteja

– maatalous: turvevapaat ratkaisut ovat kestävimpiä

– metsät:  EU:lla on vahva toimivalta ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, jotka vaikuttavat myös metsiin ja metsätalouteen. Suomessa on yhä laajasti käytössä metsäluonnon tilaa heikentäviä metsänhoitokäytäntöjä. Kaiken suomalaisen metsänhoidon ei tule automaattisesti täyttää teknisiä kriteereitä, vaan niiden avulla tulee pystyä tunnistamaan kestämättömät käytännöt kestävistä.

– kalastus: valvontakamerat ovat muilla vesialueilla tarpeen vaikka eivät Itämerellä, missä väärinkäytöksiä on vähän. Hyljeturvalliset ratkaisut ovat parhaita.

– energia: vesivoimaan kala- ja virtavesitavoitteet. Biomassoille nykyistä tiukemmat kriteerit. Ydinvoima ja maakaasu pois ympäristöongelmien takia, jätteenpolttoon kriittinen kanta.

– jos kaivoksille kriteerit, luonto, kaivosjätteet ja vedet huomioon. (Nyt kaivoksille ei ole esitetty taksonomiaa.)

 

Kommentin antoivat jaostoihin Liisa Toopakka, Jari Natunen & Tapani Veistola.

Lisätietoja