Kotimainen kala – mahdollinen tehtävä

Kotimaisen kalan syömisen lisäämiseksi tärkeintä olisi jalostaa Suomen kalastuksen pääsaalista silakkaa suoraan ihmisten ruoaksi eikä kirjolohen saatikka minkkien rehuksi. Lisäksi särkiä ja muita vähän hyödynnettyjä kaloja voidaan käyttää lisää kestävästi.

Erimielisyydet luonnonsuojelun ja kalastuksen välillä koskevat pientä osaa saaliista.

Median logiikka korostaa kiistoja, kuten hylkeitä ja merimetsoja.

Hylkeiden pyyntiä on vapautettu niin paljon, ettei siinä enää löysentämistä ole. Pitää muistaa, että itämerennorpan eteläiset kannat ovat uhanalaisia. Merimetsokannan kasvukin on pysähtynyt.

Ymmärrän hyvin, että näistä lajeista tulee joillekin rannikkokalastajille haittaa. Siksi olemme tukeneet sietopalkkioiden maksamista ammattikalastajille EU-rahoista. Kirjoitimme viimeksi niiden ollessa uhattuja asiasta Euroopan komissiollekin.

Pitää muistaa, että haulikkolinja ei pitkälle kanna. Luonnossa ei ole tyhjiötä: missä on kalaa, sinne tulee kalan syöjiä. Jos yhden hylkeen ampuu, ennen pitkää tulee toinen hylje – tai joku muu laji. Kestävä vaihtoehto on siksi kalastustapojen, pyydysten ja karkottimien kehittäminen.

Jatkossa suuri yhteinen haaste ovat haitalliset vieraslajit. Kyttyrälohi näytti tänä vuonna voimansa Tenolla. Myös kirjolohesta voi tulla vielä ongelma virtavesillä.

Vesiviljelyn tulevaisuuden suunnat

Itämeren tilan tuntevat kaikki. Sinne ei kukaan saa enää laittaa grammaakaan lisää ravinteita.

Siksi uusi vesiviljely kannattaa suunnata pois mereltä suljetun kierron ja kiertovesilaitoksiin.

Merelläkin tuotannon tehostuminen mahdollistaa pientä kasvua, jos luvan rajoissa saadaan vähemmästä rehusta enemmän kalaa.

Yhdessä pienet asiat kasvavat

Tärkeintä olisi yhdessä varmistaa vesien hyvä tila.

Luonnonsuojelijoiden ja kala-alan kannattaisi ottaa yhdessä kantaa ravinteiden ja kemikaalien vähentämiseksi sekä haitallisten hankkeiden suuntaamiseksi pois kaloille tärkeiltä paikoilta.

TAPANI VEISTOLA

Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö ja väliaikainen toiminnanjohtaja. Hän osallistui kalatalouden innovaatiopäivien paneeliin 5.11.2021. Tässä hänen keskustelussa nostamiaan näkökohtia.

 

Lisätietoja