Järjestöjen on voitava valittaa tuu­li­voi­ma­hank­keis­ta

HE 121/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa seuraavaa:

YVA-hankkeissa on hyvä, että osallisten piiriä laajennetaan rakennusluvan osalta

On hyvä, että rakennusluvan osalta yva-hankkeissa osallisten piiriä laajennetaan koskemaan rekisteröityjä yhteisöjä, joiden toimialaan kuuluu ympäristön-, terveyden- ja luonnonsuojelun edistäminen. Valitusoikeuden pitää koskea myös rakennus- ja toimenpidelupia yleiskaavojen lisäksi, koska vasta rakennusluvassa täsmentyvät hankkeiden yksityiskohdat, kuten koko ja muut ominaisuudet, joilla on ratkaiseva merkitys ympäristövaikutuksissa. Valitusoikeus on siten ainoa tehokas keino turvata kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet vaikuttaa ympäristöön laajasti perustuslain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Järjestöjen muutoksenhakuoikeuden pitäisi koskea muitakin rakennus- ja toimenpidelupia kuin yva-hankkeita.

Uusiutuvan käytön edistäminen on tärkeää, mutta Suomi toimeenpanee direktiivin tavoitteita myöhässä

Uusiutuva energian käytön edistäminen esimerkiksi RED II toimeenpanolla on tärkeää. Artiklassa 15.4 ei määritellä tarkkaa toteutustapaa, ja eri maissa asiaa on edistetty erilaisin käytännöin. Toivottavasti Suomessa otetaan käyttöön meille toimivimmat keinot, jotka ohjaavat tehokkaasti kestävän uusiutuvan energian käyttöön.

Nykysäätely ei varmista metsäbiomassojen kestävyyttä, uusiutuvan energian käytön lisääminen saattaa meillä johtaa kestämättömien jakeiden energiakäyttöön. On riski, että uusiutuvan energian edistäminen lisää aina ilmastolla ja ympäristölle haitallisten jakeiden käyttöä. Esityksessä arvioidaan, että vaatimuksilla voi olla pieni lisäävä vaikutus biokattiloiden ja takkojen hankintoihin. Afryn selvityksen mukaan puun polttaminen Suomessa tulee lisääntymään 30-40% prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Puun polton hiilidioksidipäästöt ovat fossiilisia suuremmat lämpötehoa kohti, ja erityisesti järeämpien jakeiden polttamisen vaikutus on ilmastoa lämmittävä. Lisääntyvä käyttöpaine vaarantaa myös metsien monimuotoisuutta. Tällä hetkellä poltettavan puun kestävyyskriteerit ovat riittämättömät, ja polttoon ohjautuu muun muassa järeää lahopuuta. Tilanne tulisi korjata, ja puun polttamiselle asettaa kestävyyskriteerit, eikä uusiutuvan energian tavoitetta tulisi pystyä täyttämään kestämättömillä jakeilla.

Fossiilisten vaihtoehtojen (ml. turpeen) käytöstä tulisi luopua mahdollisimman pian. Esimerkiksi Norjassa on kielletty fossiilisen lämmityksen asentaminen uusiin rakennuksiin. Suomessa pienessä määrässä uudisrakennuksia käytetään yhä fossiilisia polttoaineita.

Myös hukkalämmön hyödyntäminen on tärkeää. On varmistettava, että nyt tehtävä muutos ei osaltaan luo ohjauskeinoja, jotka hidastavat tai estävät hukkalämmön hyödyntämistä.

Valitusoikeuden tulee koskea myös tuulivoimahankkeita

•  Hankkeiden yksityiskohdat, kuten tuulivoimaloiden määrä, koko, tarkka sijoituspaikka ja muut ominaisuudet täsmentyvät vasta rakennusluvassa.
• Rakennusluvan valitusoikeus on erityisen tarpeellinen tuulivoimahankkeissa. Niitä ohjaa usein tuulivoimayleiskaava, jonka perusteella voi antaa suoraan rakennuslupia ilman, että välissä olisi yksityiskohtaisemman suunnittelun asemakaavaa. Valitusoikeus rakennusluvasta on tarpeen siksikin, että vain näin voidaan varmistaa että rakennuslupa on edes tuulivoimayleiskaavan mukainen.
  Vain järjestöjen valitusoikeuden supistaminen on epäloogista
• Lain lausuntovaiheen luonnoksessa 192 §:n valitusoikeus koski kaikilla muutoksenhakuun oikeutetuilla koko päätöstä.
• On syrjivää ja epäoikeudenmukaista, että yhdeltä taholta (järjestöt) valitusoikeutta leikattaisiin kaikkia muita suppeammaksi koskemaan vain “rakennuksia”, joihin perustelujen mukaan eivät betonointiasemat ja tuulivoimalat kuuluisi.
• Tuulivoimala on tuulivoima-yvan pääasia ja kohde. Sen jättäminen tällä tavalla pois soveltamisalasta olisi epäloogista ja virheellistä.

YVA-direktiivin valitusoikeus on laaja

•  Artiklan 11.3 mukaan: “…tavoitteenaan antaa yleisölle, jota asia koskee, laaja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus”.
• Tuulivoimaloiden valitusoikeuden rajaaminen nyt esitetyllä tavalla jopa vain “välittömiin” vaikutuksiin ja ympäristöjärjestöjen jättäminen sen ulkopuolelle on aivan liian suppeaa verrattuna direktiivien “yleisöön, jota asia koskee”.
• Valitusoikeutta ei ole Komission Suomea kohtaan menossa olevan rikkomusmenettelynkään vuoksi viisasta rajata näin kapeaksi.
• Huomattakoon, että tänä maanantaina lausunnolle tulleessa kaavoitus- ja rakentamislain luonnoksessa muutoksenhakuoikeus rakennusluvista on korjattu korjattu sova- ja yva-direktiivien mukaiseksi. Siksi se on syytä korjata nyt tehtävään MRL:n muutokseen, koska KRL:n uudistus vie vielä vuosia.
• Valitusoikeus turvaa kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet vaikuttaa ympäristöön myös Århusin yleissopimuksen ja perustuslain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
• Hallituksen esityksen perustelujen ja lain ristiriita. Tuulivoimaloiden rajaamisessa valitusoikeuden ulkopuolella hallituksen esityksen perusteluissa ei ole kyse lain sisällön tarkentamisesta esitöissä vaan kielletystä lain soveltamisalan rajaamisesta lakia alemman tasoisella oikeuslähteellä, jostaa perustuslain 107 §:n mukaisesti seuraa, ettei esitöiden rajausta voida soveltaa. Hallituksen esityksen perustelut aiheuttaisivat ehdotetulla poikkeukselle säädöksen pääsäännöstä siten vain oikeudellista epävarmuutta soveltamisalasta. Poikkeamisesta ja sen perusteluista tulisikin säätää laintasoisesti tuulivoiman ja muiden poikkeamisperusteiden osalta.
  Kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuus on tärkeä tekijä hankkeiden yleisen hyväksyttävyyden vuoksi
• Luonnonsuojeluliitto kannattaa tuulivoimaa, mutta pitää tärkeänä että sitä koskevat menettelyt ovat kansalaisten ympäristöperusoikeuksien kannalta riittäviä. Tuulivoiman kasvavan tarpeen vuoksi on tärkeää, että tuulivoimarakentamisen yleinen hyväksyttävyys säilyy.
• Samalla tulee muistaa, että valitusoikeus on vain laillisuusvalvontaa. Pelkillä mielipiteillä ja tarkoituksenmukaisuuden perusteluilla (onko hanke jonkun mielestä hyvä vai huono) ei tuomioistuimessa menesty.
• Jos kotimaista valitusreittiä ei ole, kansalaisjärjestölle voi jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi kantelu Euroopan komissioon tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tämä ei ole toivottavaa, koska kansainvälisiltä tahoilta puuttuu kansallisten erikoisolosuhteiden tuntemus. Niiden ratkaisut saattavat olla kaikkien osapuolten kannalta täysin ennakoimattomia. Parempi olisi saada aikaan toimiva kansallinen järjestelmä.

Yhteenveto

192.4 §n loppu tulee palauttaa lausuntovaiheessa olleeseen muotoon:
“5) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka toimialaan kuuluu ympäristön-, terveyden- ja luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee hanketta, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (252/2017).”

Yhdistetty versio kahdesta muistiosta. Valiokunnassa kuultavana oli Liisa Toopakka. Täydentävän tuulivoimaosan valmisteluun osallistui myös Matti Kattainen.

Lisäksi Tapani Veistola kiinnitti 4.10.2021 valmistelijoiden huomiota siihen, että tuulivoima on leikattu pois myös osallistumisoikeudesta (133 §) ”rakennus”-sanalla.

Lisätietoja