Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Lausunto ilveksen met­säs­tys­kiin­tiös­tä metsästysvuonna 2021–2022

Vastoin kansalaisten yleistä toivomusta ilveksen metsästystä ehdotetaan lisättäväksi 13 yksilöllä, vaikka kiintiötä tulisi pienentää. Luonnonsuojeluliitto esittää 200 ilveksen kiintiötä, josta tulee vähentää kaikki ihmisen aiheuttama kuolleisuus.

Kuva: Markus Spiske / Pexels (CC0)

22.9.2021

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 16.9.2021 asiassa VN/21848/2021

Lausunto luonnoksesta ilveksen metsästystä koskevaksi kiintiöksi metsästysvuonna 2021–2022

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Yleistä

Suomen ilveskanta on luokiteltu elinvoimaiseksi (LC). Suomen ilveskanta on noin 2 200 yksilöä ja sen kokoa säädellään ns. kannanhoidollisella metsästyksellä. Maamme ilveskanta on yhteydessä Venäjän ja Baltian elinvoimaisiin ja geneettisesti monimuotoisiin ilveskantoihin. Sen sijaan yhteys Skandinavian ilveskantaan on heikompi.

Ihmiset suhtautuvat ilvekseen myönteisesti ja tuntevat iloa ja yllätystä kohdatessaan ”tupsukorvan” tai sen jälkiä. Vain kymmenesosa suomalaisista kokee pelkäävänsä ilvestä. 2000-luvulla ilveksenmetsästyksen vastustus on kasvanut ja kansalaiset toivovat suurempaa ilveskantaa maahamme. Poronhoitoalueen eteläpuolella ilves ei juuri aiheuta vahinkoja. Vuosittain tapahtuu noin 5–40 lammas- ja koiravahinkoa. Vuoden 2020 vahingot olivat vain 32 000 euroa.

Ilveksen metsästyskiintiötä määriteltäessä kauriskantojen voimakas kasvu on sivuutettu

Keskustelu pienten hirvieläinten aiheuttamista ongelmista on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Suomessa valkohäntäkauriskanta on lähes kolminkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana noin 120 000 yksilöön ja metsäkauriskanta noin 80 000 eläimeen. Siksi osa metsänomistajista, maanviljelijöistä, puutarhureista, liikenteen turvallisuusviranomaisista ja ihmisen terveydestä huolestuneista tahoista (runsas kauriskanta ylläpitää vahvaa puutiaiskantaa) pitävät pienten hirvieläinten kantoja liian runsaina. He näkevät ilveksen niihin kohdistaman saalistuksen myönteisenä. Lisäksi osa näistä lajeista on vieraslajeja, ja ilveksen metsästys niiden takia on ehdottomasti täysin vastoin maa- ja metsätalousministeriön vieraslajistrategiaa.

Ilveksen metsästystä suunniteltaessa sen verotusta tulee vähentää alueilla, joilla halutaan vähentää pienten hirvieläinten kantoja.

Luonnonsuojeluliiton esitys kiintiöksi

Ilveskannan hoidon linjaukset ovat metsästäjäpainotteisia, kun siinä esitetään 320 yksilön ilveskiintiötä poronhoitoalueen eteläpuolelle. Vastoin kansalaisten yleistä toivomusta ilveksen metsästystä ehdotetaan lisättäväksi 13 yksilöllä, vaikka kiintiötä tulisi pienentää. Liitto esittää 200 ilveksen kiintiötä, josta tulee vähentää kaikki ihmisen aiheuttama kuolleisuus. Suuremmasta ilveskannasta on enemmän taloudellistakin hyötyä kuin haittaa, mikä tulisi painaa ilveksen metsästyskiintiötä määriteltäessä.

Lopuksi

Käytännössä ilveskannan tavoitekokoa ja -verotusta määriteltäessä muiden kuin metsästäjätahojen toiveet toistuvasti sivutetaan. Siksi myös alueelliset riistaneuvostot tulee avata luontojärjestöille. Luontojärjestöiltä tulee pyytää myös lausunnot alueellisista suunnitelmista ja luvista.

Lisätietoja

– Ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä

puheenjohtaja

Tapani Veistola

ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa