Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentti ilveksen hoi­to­suun­ni­tel­ma­luon­nok­sen päi­vit­tä­mi­ses­tä

Jos tiheä valkohäntä- ja metsäkauriskanta ottaa päähän, kannattaa antaa ilveksen auttaa ja vähentää sen metsästystä. Luonnonsuojelulitto esittää monilajisuunnittelun ottamista mukaan ilveksen hoitosuunnitelmaan.

Magnus von Wright: Susi-ilves talvipuvussa. Kansallisgallerian tekijänoikeusvapaata aineistoa.

5.9.2021

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten kommenttipyyntöönne asiassa VN/19031/2020

Luonnonsuojeluliiton kommentti ilveksen hoitosuunnitelmaluonnoksen päivittämisestä

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää kommenttipyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Yleistä

Viime vuosikymmenet Suomen ilveskanta on ollut elinvoimainen, ja se on luokiteltu elinvoimaiseksi (LC). Suomen ilveskanta on noin 2 200 yksilöä, ja sen kokoa säädellään kannanhoidollisella metsästyksellä. Maamme ilveskanta on yhteydessä Venäjän ja Baltian elinvoimaisiin ja geneettisesti monimuotoisiin ilveskantoihin. Sen sijaan yhteys Skandinavian ilveskantaa on heikompi.

Ihmiset suhtautuvat ilvekseen myönteisesti ja tuntevat iloa ja yllätystä kohdatessaan ”tupsukorvan” tai sen jälkiä. Vain kymmenesosa suomalaisista kokee pelkäävänsä ilvestä. 2000-luvulla ilveksenmetsästyksen vastustus on kasvanut, ja kansalaiset toivovat suurempaa ilveskantaa maahamme. Poronhoitoalueen eteläpuolella ilves ei juuri aiheuta vahinkoja. Vuosittain tapahtuu noin 5–40 lammas- ja koiravahinkoa. Sen sijaan poronhoitoalueella ilvekset tappavat vuosittain noin 500–600 poroa ja korvaukset ovat noin miljoona euroa vuosittain.

Ilveksen hoitosuunnitelmaluonnoksen päivittämisestä

Luonnos ilveskannan hoitosuunnitelman päivittämiseksi (Tavoitteet ja toimenpiteet sekä Kannanhoidon tausta -osiot) on huolella tehty. Ne käsittelevät laajasti ja monipuolisesti maamme ilveskantaa liittyviä biologisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia aihekokonaisuuksia. Niitä varten on tehty kattava kirjallisuuskatsaus sekä hyödynnetty tuoreimpia ilvestutkimuksia.

Tavoitteet ja toimenpiteet -osiossa on monipuolisesti käsitelty maamme ilveskannan hoitoon liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Ne muodostavat toimivan kokonaisuuden, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen ja järkiperäisen ilveskannan hoidon.

Erityisen hyvää hoitosuunnitelmassa on tutkimuksen ja kannan seurannan kehittäminen, petoyhdyshenkilöiden ja metsästäjien koulutuksen lisääminen ja eettisen metsästyksen kehittäminen, sidosryhmätyön edistäminen sekä ilvesviestinnän lisääminen. Ne ovat keinoja kasvattaa luottamusta ja yhteisymmärrystä eri toimijoiden välillä. Myös esitys laajentaa Metsähallituksen erävalvojien valtuuksia on kannatettava.

Ilveksen hoitosuunnitelmaa tehtäessä kauriskantojen voimakas kasvu on sivuutettu

Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman päivitys tehtiin vuosien 2016–2017 aikana. Silloin ohitettiin kauriskantojen alkanut voimakas kannan kasvu. Hoitosuunnitelmassa painotettiin ilvestihentymiä, joilla perusteltiin ilveskannan pienentämistä, vaikka olisi pitänyt puhua kauristihentymistä, ja niiden pienentämisestä ilveksenkin avulla. Tämän jälkeen keskustelu pienten hirvieläinten aiheuttamista ongelmista on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Tämä suuri muutos pitää ottaa huomioon hoitosuunnitelmaa viimeisteltäessä.

Lainaus Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnosta 16.2.2018:

Suomessa valkohäntäkauriskanta on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenvuoden aikana noin 70 000 yksilöön. Siksi osa metsänomistajista, maanviljelijöistä, puutarhureista, liikenteen turvallisuusviranomaisista ja ihmisen terveydestä huolestuneet tahot (runsas kauriskanta ylläpitää vahaa puutiaiskantaa) pitävät pienten hirvieläinten kantoja liian runsaina ja näkevät ilveksen niihin kohdistavan saalistuksen myönteisenä. Lisäksi osa näistä lajeista on vieraslajeja, ja ilveksen metsästys niiden takia on ehdottomasti täysin virheellistä.”

Tästä syystä ilveksen metsästystä suunniteltaessa sen verotusta tulee vähentää alueilla, joissa halutaan pienten hirvieläinten kantoja vähentää. Missään nimessä ilveksen metsästystä ei enää saa perustella vieraslajien suojelulla.

Sidosryhmäyhteistyö

Käytännössä ilveskannan tavoitekokoa ja -verotusta määriteltäessä muiden kuin metsästäjätahojen toiveet sivutetaan. Siksi myös alueelliset riistaneuvostot on avattava luontojärjestöille. Luontojärjestöiltä tulee pyytää myös alueellisista suunnitelmista ja luvista.

Yhteenveto

Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma antaa hyvät puitteet maamme ilveskannan hoidolle ja suojelulle. Sen päätavoitteena on säilyttää ja ylläpitää elinvoimaista ilveskantaa Suomessa, mitä Luonnonsuojeluliitto pitää kannatettavana.

Ilveskannan hoidon linjaukset ovat metsästäjäpainotteisia. Hoitosuunnitelman päivityksen luonnoksessa painotetaan sidosryhmänyhteistyötä. Käytännön kannanhoidossa suomalaisten halu kasvattaa maamme ilveskantaa kuitenkin sivuutetaan, kun sitä on 2010-luvulla pienennetty. Suuremmasta ilveskannasta on itse asiassa enemmän hyötyä kuin haittaa, mikä tulee huomioida hoitosuunnitelmaa päivitettäessä.

Lisätietoja

– Ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola
ympäristöpäällikkö
va. toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa