Vapautuva Hiitolanjoki tarvitsee metsäisiä rantoja

Suomen luonnonsuojeluliitto iloitsee siitä, että vanhojen pienvesivoimaloiden patojen purku Suomessa on käynnistymässä. Etelä-Karjalan Hiitolanjoki on Suomessa ensimmäinen isompi joki, joka vapautetaan kokonaan vesivoimalapadoista. Se tulee toimimaan esimerkkinä muillekin siitä, miten padot puretaan hallinnon, ranta-asukkaiden ja luonnon kannalta hallitusti.

“Hiitolanjoki on edelläkävijä Suomessa. Siitä tullaan ottamaan oppia nyt kun virtojen vapauttaminen maassamme on vauhdittumassa”, kommentoi padonpurun merkitystä Suomen luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi.

Luonnonsuojeluliiton mielestä Hiitolanjokea tulisi patojen purun ohella kunnostaa monipuolisesti, myös palauttamalla metsiä rannoille ja puuainesta jokeen. Suomesta Venäjälle virtaavan Hiitolanjoen rantojen metsät valtakunnanrajan itä- ja länsipuolella ovat erilaisia, mikä johtuu aiemmasta käyttöhistoriasta ja nykyisestä lainsäädännöstä. Venäjällä vesistönvarret ovat säilyneet puustoisina, koska ne ovat niin sanottuja ensimmäisen käyttöryhmän metsiä, joissa teolliset hakkuut on kielletty 50–200 metrin leveydeltä vesistöstä riippuen. Suomessa vesistönvarret saa hakata ja raivata pelloiksi rantaa myöten, sillä suojavyöhykkeet ovat olleet ja ovat lähinnä suosituksia.

“Venäjän puolella Hiitolanjoki on säilynyt aarniomaisena jokea molemmin puolin suojaavien ikimetsien ansiosta. Suomessa puolestaan rantoja on käsitelty varsin voimakkaasti, raivattu pelloiksi ja avohakattu jopa ihan vesirajaan saakka”, kertoo Laatokalta Saimaalle -hanketta koordinoiva Tuuli Hakulinen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Metsä ja puusto ovat tärkeitä virtaveden eliöiden hyvinvoinnille. Metsän varjostus pitää latvavesien veden riittävän viileänä kesäisin. Lehvistä sataa kariketta jokieliöiden ravinnoksi. Puut ja muu kasvusto toimivat hulevesisuodattimena. Metsänhoidossa on jo valtavirtaistunut tieto siitä, että lahopuu kuuluu metsään, koska esimerkiksi kolopesijät sekä lukuisat uhanalaistuneet sienet ja hyönteiset tarvitsevat sitä.

Lahopuu kuuluu myös virtavesiin. Puuaines ja rungot toimivat vedenpuhdistamona, eliöiden suojapaikkana sekä kasvu- ja ravintoalustana, ja ne monipuolistavat virtausta. Osana Laatokalta Saimaalle -hanketta Suomen luonnonsuojeluliitto onkin testannut puukunnostuksien toimivuutta Hiitolanjoella.

Luonnon kannalta ihanteellista olisi, että kohti luonnontilaansa palautuva Hiitolanjoen uoma rantametsineen muodostaisi jokikäytävän, jossa joki yhdistää metsiä ja metsät suojelevat jokea. Erityisen tärkeää metsän suojelu tai palauttaminen on latvavesillä. Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri onkin tehnyt aloitteen Haarikon kansallispuiston perustamiseksi.

“Hiitolanjoen latvavesien maankäyttö on valumien kautta pilannut joen pohjat todella pahoin, ja nyt joki pitää palauttaa kokonaisvaltaisesti ennalleen “pohjamutia myöten” seuraamalla samalla ennallistuksen vaikutuksia joen alapuolisille osille. Venäjän puoleinen Hiitolanjoki antaa hyvän vertailukohdan sille, millainen joki voisi olla”, sanoo lähialue- ja kehitysyhteistyökoorinaattori Olli Turunen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Hiitolanjoki virtaa Suomesta Simpeleeltä Rautjärven kunnasta Venäjän puolelle, jossa se laskee Laatokkaan. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö purkaa Suomen puolella kolme patoa vuosina 2021–2023. Sen jälkeen esimerkiksi Laatokan järvilohi pääsee uimaan Suomen puolelle. Muita mielenkiintoisia lajeja Hiitolanjoessa ovat esimerkiksi rantanuoliainen, vimpa, turpa ja törö.

Lisätiedot:

• Tuuli Hakulinen, hankekoordinaattori, p. 050 467 4840, tuuli.hakulinen(a)sll.fi
• Olli Turunen, lähialue- ja kehitysyhteistyökoordinaattori, p. 040 755 3815, olli.turunen(a)sll.fi
• Virpi Sahi, kehityspäällikkö, p. 050 308 2457, virpi.sahi(a)sll.fi
• Laatokalta Saimaalle -hanke
• Vapauta virrat -kampanja

Laatokalta Saimaalle -hanke kuuluu Kaakkois-Suomi–Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmaan, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen tasavalta.

Lisätietoja

Hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen

• +358 50 467 4840
• tuuli.hakulinen(a)sll.fi