Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto Suomen merenhoidon toi­men­pi­deoh­jel­mas­ta 2022-2027

Suomen uusi Itämeren suojelun toimenpideohjelma on entistä kattavampi, mutta Luonnonsuojeluliitolla on toki aina lisäesityksiä.

Saaristomeri. Kuva: Jari Hakala / Vastavalo.
Saaristomeri. Kuva: Jari Hakala / Vastavalo.

14.5.2021

Varsinais-Suomen ELY-keskukselle

Viitaten lausuntoaineistoon verkkosivuillanne

Luonnonsuojeluliiton lausunto Suomen merenhoidon toimenpideohjelmasta 2022-2027

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa

Ohjelman valmistelu oli osallistavaa ja pyrki perustumaan parhaaseen tieteelliseen tietoon. Sen suurin epävarmuus on maatalouden CAP-toimenpiteissä.

Luonnonsuojeluliitto kannattaa toimenpideohjelmaa sekä esittää vielä seuraavia huomoita ja terästyksiä.

Ravinnekuormitus

Ravinnekuormituksen uusissa toimenpiteissä on mukana yritystä saada koko ruokaketju kestävämmäksi (REHEV1). Tätä tukee myös EU:n Pellolta pöytään -strategia. Lihan ja maitotuotteiden kulutuksen vähentäminen auttaisi vesiä, ilmastoa ja ihmisten terveyttä.

Keskeisin kysymys vesiensuojelulle ovat kuitenkin maatalouden tuet. Suomen CAP-strategia on lähdössä lausunnolle kesän alussa. Sen loppuvalmistelussa tulee ottaa huomioon vesienhoidon tarpeet, jotka ovat ilmastonmuutoksen takia vain lisääntymässä. Toinen huomioon otettava asia on Saaristomeren kriisisiohjelma, joka hyväksyttiin hallituksen puoliväliriihessä.

Suomi tulee saamaan alkavalla ohjelmakaudella enemmän CAP-rahaa kuin kuluvalla kaudella. Ympäristötoimiin voidaan käyttää myös suorien tukien I-pilarin ekojärjestelmää ja ehdollisuutta. Tästä syystä rahaa oikeasti on ympäristöasioidenkin parantamiseen. Tehokkaat keinot on esitetty Kestävän maatalouden tiekartassa: https://www.sll.fi/2019/12/17/luonnonsuojelujarjestot-vaativat-maataloustukien-pitaa-hyodyttaa-ymparistoa/ Nämä toimet tulee ottaa nyt käyttöön. Muuten tulee tehostaa ravinteiden säädösohjausta.

REHEV3-lannankeruutoimenpiteessä tulee vielä miettiä minne biokaasutuksesta jäävän rejektin voi levittää. Se voi vaatia myös taloudellisia ohjauskeinoja. Joillakin seuduilla on tarpeen myös pohtia karjatalouden rajoja – lannan synnyn ehkäisyä.

Parin toimenpiteen (tyrni REHEV6 ja sisäisen kuormituksen REHEV12) mahdollisuudet tulevat aikanaan nähtäväksi. On tärkeää kuitenkin selvittää ja kokeilla niitäkin.

Haitalliset aineet

Esitettyjen toimenpiteiden lisäksi Öljysuojarahaston toiminnan jatkuminen tulee varmistaa.

Vesiviljely

Vesiviljelyn päästöjen vähentämiseksi uudet hankkeet tulee suunnata Itämereltä kiertovesilaitoksiin ja sellaisiin sisävesiin, jotka sitä kestävät, kuten Ruotsissa tehtiin. Itämeri-rehu ei auta paikalliseen pilaantumiseen, ja silakka on ekotekokkaampaa kannattaa syödä silakkana eikä kirjolohena.

Kirjolohi on yksi maailman 8 pahimmasta vieraslajista. Steriilinkin kannan yksilöt voivat kilpailla luonnonkalojen kanssa ravinnosta ja pöllytellä niiden kutusoraikkoja. Kirjolohelle tulee löytää korvaavia lajeja.

Merelliset luonnonvarat

Ankeriaan hoitosuunnitelman päivitys KALAT4 on tärkeä avaus. Laji on myös aika rauhoittaa.

Lohen sekakantakalastusta tulee rajoittaa. Pyynnin alkua voidaan myöhentää isojen emokalojen kutuvaelluksen turvaamiseksi. Muita keinoja ovat rajoitusalueet, pyydystyyppikohtaiset rajoitukset tai pyynnin kohdistaminen istutettuihin lohiin.

Komissio pohtii toimintasuunnitelmaa kalavarojen säilyttämiseksi ja meriekosysteemien turvaamiseksi. Yksi sen tavoite on vähentää muun muassa hylkeiden ja lintujen sivusaaliskuolleisuutta kalanpyydyksiin. Nykyään myös pyöriäisiä pyörii Ahvenanmeren ja Saaristomeren eteläosissa. On harkittava tarvetta turvata niitäkin verkoilta.

Vaelluskaloille on tärkeää nousuesteiden poistaminen. Tulee tehdä suunnitelma turhimpien patojen purkamisesta, kalanhoitovelvoitteiden lisäämisestä niihin patoihin, joilta ne puuttuvat sekä päivittämisestä niille, joilla ne ovat vanhentuneet. Tämä tarkoittaa mm. ohitusuomien ja kalateiden rakentamista sekä ympäristövirtaamien varmistamista kaikille voimaloille.

Alli ja haahka pitäisi kokonaan rauhoittaa, samoin uhanalaistuneet meri- ja harmaalokki. Saalisilmoitus tulee tehdä pakolliseksi kaikille merisorsille OmaRiistassa. Lintulaskentoja tulee yhä tukea. Merituulipuistojen sijainninohjaus erityisesti lintumatalikoilla ja arktisen merilintumuuton reitillä on yhä tarpeen.

Haitalliset vieraslajit

Kirjolohen istutus tulee kieltää.

Roskaantuminen

Lumen merenheittokielto on perusteltua pelkästään Helsinginkin takia.

Melutoimenpiteet

Huviveneilyn ongelmiin liittyvät myös vesiskootterit yms. Myös kaikuluotauksen mahdollisia ongelmia ammatti- ja virkistyskalastuksessa esim. hylkeille tulisi selvittää. Merelle pitäisi perustaa myös hiljaisia alueita.

Merenpohjan fyysinen muuttaminen

Vesiluontotyyppien suojelua ei ole vielä ehditty laajentaa LSL-uudistuksessa, joten asiaan tulee palata jatkotyössä.

Suojelualueverkoston täydennys

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita (10 % ja 30 %) voidaan käyttää jo kansallisesti. Mereistä kansallispuistoverkostoa tulee täydentää muun muassa Porkallalla.

Naturan meritäydennys tulee toteuttaa, koska muutama meri-IBA puuttuu vielä verkostosta (esim. Espoon–Helsingin matalikot).

Poikkeukset

Aikataulupoikkeuksen rehevöitymiseen voimme ymmärtää luonnon viiveiden takia, mutta muita ei tule tässä vaiheessa tehdä.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola
va. toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa