Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Fortumin vesivoimaloista puuttuvat kalatiet

Fortum markkinoi puhtaana sähkönä vesivoimaa, joka hävittää vaelluskalakantoja Suomessa. On noloa, että Fortumin vesivoimaloissa Suomessa ei ole lainkaan varsinaisia kalateitä, saati ohitusuomia. Silti yhtiö on mukana rakentamassa uutta vesivoimalaa. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että Fortum lopettaa Sierilän vesivoimalahankkeen ja tekee ohitusuomat nykyisiin voimaloihinsa.

Fortumin Imatran voimalaitosrakennusta. Kuva: Virpi Sahi

Oulujoella kalanistutus ei riitä

Fortum omistaa Oulujoessa seitsemän voimalaa ilman kalateitä: Montan, Pyhäkosken, Pällin, Utasen, Ala-Utoksen, Nuojuan ja Jylhämän voimalat. Fortum pani 2010-luvulla vireille hakemuksen niiden kalataloutta koskevien lupamääräyksien muuttamisesta ensisijaisesti istutusvelvoitteiksi. Asia päätyi Aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden jälkeen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka vuosikirjaratkaisussaan (KHO:2020:81) palautti Oulujoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteen muutoksen lähtötilanteeseensa. Nyt kalatalousviranomaisen tulee pikaisesti panna myös Oulujoella vireille kokonaisvaltainen kalavelvoitteiden muutoshakemus, jossa kalankulku kalateissä ja ohitusuomissa turvataan.

Kemijoella mukana Sierilän vesivoimalahankkeessa

Fortum omistaa 64% Kemijoki Oy:n tuottamasta sähköstä, mukaan lukien Kemijoen Sierilään kaavaillun vesivoimalan sähköstä mikäli hanke toteutuu. Kemijoki Oy:llä on joessa nyt 16 voimalaa ilman kalateitä.  Suomen luonnonsuojeluliitto kysyi Fortumilta, milloin yhtiö luopuu Kemijoen Sierilän vesivoimalan suunnittelusta ja nykyisten vesivoimaloidensa kalatalousvelvoitteiden päivitysten vastustamisesta. Fortum vastasi, että Lapin ELY-keskus jätti keväällä 2017 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen Kemijoen ja Raudanjoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta, ja totesi ettei ole osapuoli tässä prosessissa. Fortum on kuitenkin yhdessä Kemijoki Oy:n kanssa pyrkinyt osoittamaan, että vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen palauttaminen Kemijokeen ei ole mahdollista. Kemijoki Oy esitti Fortumin asiantuntemukseen Ruotsissa nojaten, että Kemijoen vanhojen luonnonuomien ennallistaminen ympäristövirtaamilla tulisi kohtuuttoman kalliiksi.

Suomen suurin voimala Vuoksessa

Vuoksessa Fortum omistaa kaksi voimalaa ilman kalateitä. Ylemmällä Tainionkosken voimalalla on istutusvelvoite. Suomen suurimman voimalan, Imatrankosken voimalan luvassa vuodelta 1926 on ehdollinen kalatievelvoite, jota ei ole toteutettu. Imatrankosken voimalan yhteyteen on tehty kaupunkipuro virtavesihabitaatiksi, mutta se ei toistaiseksi ole kalatie. Sen toteutti Imatran kaupunki yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Fortum luovuttaa puroon vettä Suomen suurimman voimalan ohi kesällä 300 litraa ja talvella 180 litraa sekunnissa.

Fortumin Imatran vesivoimalaitoksen kuivauomaa, koristettuna valoteoksella ”Imatra, kansallisihme”. Kuva: Virpi Sahi

Uusiutuvaa energiaa ei pidä tuottaa luonnon kustannuksella

Fortum haluaa olla uusiutuvan energian edelläkävijänä, mutta sen mainetta tahraavat luonnon monimuotoisuutta hävittävät suomalaiset vesivoimalat.  Asian ratkaisemiseksi Fortum on tähän mennessä tehnyt kokeiluja kalojen ylisiirtolaitteistoilla, joita käyttämällä ei tarvitse luovuttaa vettä virtaamaan voimalan ohi. Tätä linjaa edustavat Oulujoen Montan kiinniottolaite sekä Kemijoen Taivalkosken ja Emäjoen Leppikosken niin sanottu hydraulinen kalatie (kalasydän).  Kalat eivät voi uida näistä laitteista läpi omin evin. Laitteistot eivät käy kalojen kutu- tai poikastuotantoalueeksi eikä luonnonmukaisia elinympäristöjä muodostu.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä uusiutuvaa energiaa ei pidä tuottaa luonnon kustannuksella. Siksi Fortumin pitää aloittaa vaelluskalakantojen palautus tosissaan. Vaelluskalojen on voitava itse vaeltaa merestä jokeen, lisääntyä joessa ja palata mereen. Fortumin pitää toteuttaa vesivoimaloihinsa kalojen lisääntymisympäristöksi sopivat ohitusuomat ja juoksuttaa niihin riittävä ja jatkuva virtaama.  Myös joidenkin vesivoimalaitosten poistamista ja alkuperäisten koskien palauttamista tulisi harkita.

Fortumin mainetta uusiutuvan energian edelläkävijänä tahraavat myös sen tytäryhtiö Uniperin hiilivoimalat ja maakaasun käytön edistäminen. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Fortumin tulisi käynnistää myös hiilivoimaloidensa alasajo ja tehdä suunnitelma maakaasusta luopumiseksi.

Fortum Oyj

Fortum Oyj on pörssinoteerattu energiakonserni, jonka osake-enemmistön omistaa Suomen valtio. Se muodostettiin vuonna 1998 yhdistämällä Imatran Voima Oy ja Neste Oy. Nykyään valtiolla on 50,76 prosentin äänivalta Fortumin yhtiökokouksessa. Yhtiö omistaa Oulujoen vesistössä 11 vesivoimalaa  ja Vuoksessa kaksi. Kemijoki Oy:n tuottamasta sähköstä 64 prosenttia siirtyy verottomana omakustannusperiaattella Fortumin käyttöön tai sen edelleen myytäväksi.

Lisätietoja:

Lisätietoja

Hanketiimin päällikkö Virpi Sahi

Jaa sosiaalisessa mediassa