Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentit MRL:n py­kä­läeh­do­tuk­sis­ta alueidenkäytön jaostolle

13.1.2021

 

Luonnonsuojeluliiton kommentit MRL:n pykäläehdotuksista alueidenkäytön jaostolle

 

Suomen luonnonsuojeluliiton MRL-uudistuksen alueiden käytön jaoston edustajina esitämme pykäläehdotuksin vielä seuraavia parannusesityksiä ympäristön ja kansalaisten ympäristöoikeuksien kannalta.

Punaisella kommentit alueidenkäytön jaoston eräisiin uusiin luonnoksiin (8.1.2021). Muuten vanhat kommentit alla (mustalla). Uusimpaan versioon on tehty ympäristön kannalta lisää huononnuksia maakuntakaavan sisältöön (viherrakenteen esittämisen ja sen periaatteiden sijasta enää sen kehittämisen periaatteet) ja kaupunkiseutusuunnitelmaan (“Kaupunkiseutusuunnitelmaa eivät oikeusvaikutuksettomana suunnitelmana koskisi laadulliset vaatimukset tai muut kaavoituksen sisällöllisiä vaatimuksia koskevat pykälät (mm. ilmastonmuutosta koskeva säännös, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet)”). Tämä ei vastaa hallitusohjelman ympäristötavoitteita.

4 § Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen

Pykälään tulee lisätä hiilivarastojen turvaaminen.

Pykälän tulee ehdottomasti koskea myös kaupunkiseutusuunnitelmaa.

 

9 § Maakuntakaavan tarkoitus ja sisältö

Maakuntakaavan toimialaa ja oikeusvaikutuksia on nyt heikennetty liikaa ympäristölle ja luonnolle vaarallisella tavalla. Poissa ovat mm. kauppa ja tuulivoima, jotka tarvitsevat jatkossakin ylikunnallista ohjausta.

Pykälää on viherrakenteen osalta hämärretetty esittämällä vain viherrakenteen “periaatteet” (edellisissä versioissa oli “viherrakenne ja sen kehittämisen periaatteet”).

4 momentissa “maakunnallisten tavoitteiden” lisäksi pidämme yhä tärkeänä, että mukana olisivat myös “seudulliset”. Tämä on sitä tärkeämpää, jos kuntien yhteiset yleiskaavat korvataan kaupunkisuunnitelmalla, jolla ei olisi oikeusvaikutuksia. Yleiskaavat eivät käy näin syntyvän aukon täyttämiseen, koska niissä yhden kunnan näkökulma aina dominoisi yleistä etua ja ylikunnallista ohjaustarvetta.

 

Maakuntakaavan laadulliset vaatimukset

Viherrakenne kuuluisi ekologisesti paremmin luontoarvokohtaan 6 kuin virkistyskohtaan 7.

 

Maakuntakaavamääräykset

2 momentissa luontoarvoissa tulee turvata muutkin kuin viherrakenteessa sijaitsevat luontoarvot. Mukaan tulee ottaa myös kulttuuriarvot.

 

Maakuntakaavan oikeusvaikutukset

On ratkaisevan tärkeää, että maakuntakaava ohjaa myös kaupunkiseutusuunnitelmaa tai vastaavaa kuntien yhteistä yleiskaavaa.

 

Maakuntamääräykset

Myös kulttuuriympäristön on oltava mukana soveltamisalassa.

 

16 § Kaupunkiseutusuunnitelman tarkoitus

Yleisesti ottaen kaupunkiseutujen kuntien rajan ylittäviä asioita on pakko järjestää kokonaisvaltaisesti osittaisoptimiointien ja esim. infrastruktuurin (mukaan lukien vihreä infrastruktuuri) takia. Suunnitelmasta tulisi nykymuodossaan ilman oikeusvaikutuksia olevana “turhake”.

Ilmaston ja viherrakenteen asemaa kaupunkiseutusuunnitelmassa ei saa heikentää. Nyt näin on tehty 8.1.2021 versiossa vielä lisää: “Kaupunkiseutusuunnitelmaa eivät oikeusvaikutuksettomana suunnitelmana koskisi laadulliset vaatimukset tai muut kaavoituksen sisällöllisiä vaatimuksia koskevat pykälät (mm. ilmastonmuutosta koskeva säännös, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet)”).

Kaupunkiseutusuunnitelman lisäämistä tulisi arvioida tarkasti MRL-uudistuksen tavoitteiden totetumisen ja kaavoitusjärjestelmän toimivuuden kannalta.

Nyt esitettyä kaupunkiseutusuunnitelmaa on hyvin vaikea sovittaa kaavahierarkian osaksi. Jos kaupunkiseutukaavaa ei voi tehdä kaavana, paras vaihtoehto sille olisi vaihemaakuntakaava. MAL-sopimus ei riitä korvaamaan tällaista kaavatasoa: sitä ei MRL tunne, siinä ei ole riittäviä selvityksiä, kansalaisten osallistumista eikä muutoksenhakuoikeuksia. Myöskään yksittäisten kuntien yleiskaavat eivät riitä turvaamaan ylikunnallisen suunnittelun tarpeita.

 

17 § Kaupunkiseutusuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen

On välttämätöntä, että valtion viranomaisten lisäksi kaava täytyy tehdä yhteistyössä maakunnan liiton kanssa. Jos maakunnalle jää vain lausuntomahdollisuus, suunnitelman suhde maakuntakaavaan ja sen edistämiseen jää heikoksi. Se on iso ongelma, koska kyse on myös ylikunnallisista asioista ja kaupunkiseuduilla on suuri merkitys koko maakunnalle.

 

Kiellot yleiskaavaa laadittaessa

Yleiskaava tähtää ajallisestikin kauas, emmekä näe rakennuskiellon lyhentämistä tarpeellisena.

 

Maakuntakaavan laadulliset vaatimukset

Viherrakenne kuuluu enemmän yhteen luonto- kuin virkistysarvojen kanssa (kohta 10).

Yleiskaavaa laadittaessa olisi kaupunkiseutukaava/suunnitelma otettava huomioon.

 

Asemakaavan laadulliset vaatimukset

Kohdassa 5 maisema kuuluisi oikeammin rakennetun ympäristön ja luonnonarvojen rinnalle

 

Kiellot asemakaavaa laadittaessa

Asemakaavan rakennuskieltoja ei ole syytä lyhentää nykyisestä. Suunnittelu kestää aikansa ja vaikuttaa vuosisatoja.

 

Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi

10 vuotta on kannatettava päivitysaika (ei 13 vuotta). Tulisi kuitenkin pohtia mahdollisuutta valittaa päätöksestä, joka koskee kaavan ajanmukaisuutta, ainakin muun päätöksen yhteydessä ellei erikseen (vertaa harkinnanvaraisen yvan muutoksenhaku ja myös tuore rakennusperintölain aloitteen tekijän valitusoikeus).

Asemakaavaehdotuksen laatiminen yhteistyössä maanomistajan kanssa

Yhteistyökaavoitukseen on jo nyt olemassa hyviä keinoja, kuten Kuntaliiton julkaisuista ilmenee. Emme näe maanomistajan roolin lisäämiselle tarvetta. Se vaarantaa kaavamonopolia ja yleisiä etuja. Pelkkä aloitteen teko riittää jatkossakin, eikä sitäkään pidä laajentaa nykyisestä.

 

Kaavan voimaantulo ja hyväksymispäätöksestä ilmoittaminen

Kaavapäätösten valitusajoista on jatkuvia epäselvyyksiä, uusin esimerkki Uusimaa 2050 -maakuntakaava. Epäselvä valitusosoitus ja -aika vaarantavat sekä kaavapäätöstä että osallisten oikeusturvaa. On välttämätöntä, että valitusajan lopusta ilmoitetaan yhtä selvästi päivämäärällä ja kellonajalla kuin vesitalousluvissa ja ympäristöluvissa. Tästä on syytä säätää erikseen.

 

Kansallinen kaupunkipuisto

2 momentin loppuun esitämme lisäystä: “taikka alueita, joiden erityisten arvojen säilyttäminen on lainsäädännöllä turvattu”.

Perustelu: Esittämämme muutos helpottaa Natura- ym. luonnonsuojelualueiden sisällyttämisen uusiin ja laajentamisen vanhoihin kansalliseen kaupunkipuistoon.

 

[Kansallista kaupunki]Puistoa koskevat määräykset

Hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyjänä ELY on parempi kuin kunta. Ymmärrämme suuntauksen delegoida asioita YM:ltä ELY-keskuksille. Mutta koska kansallisia kaupunkipuistoja ei ole kuin kymmenkunta – eikä niitä luultavasti tule enää kovin monta lisää. Mielestämme myös YM voisi olla jatkossakin mahdollinen suunnitelman vahvistaja.

 

Merialuesuunnittelun tarkoitus ja sisältö

Lisäysesitys 2 momentin ensimmäisen virkkeen loppuun: “merenhoitosuunnitelmien ja vesienhoitosuunnitelmien kanssa”. Perustelu: syvempi suhde näihin EU-direktiiveihin perustuviin suunnitelmiin on tarpeen. Merialuesuunnittelu tuo niihin spatiaalisen ulottuvuuden.

 

Osallistuminen ja lausunnot [merialuesuunnitelmassa]

SLL:n mielestä lausuntokierros olisi paikallaan sekä merialuesuunnitelman työn alussa että lopussa, vertaa kaavaluonnos ja -ehdotus. Ensimmäisellä kierroksella voisi ottaa kantaa myös vaikutusten arvioinnin suunnitelmaan ja toisella tuloksiin.

Tämän kevään kokemus oli että 30 päivää on liian lyhyt lausuntoaika, parempi olisi edes 60 päivää.

 

Valitusosoituksiin päivämäärä näkyviin

Kaikkien MRL:n päätöksien valitusosoituksiin pitää ehdottomasti kirjoittaa auki viimeinen valituspäivämäärä ja kellonaika. Näin tehdään jo nyt AVIn YSL- ja VL-päätöksissä. Nyt eri lakeihin tapahtuvista viittauksista tulee koko ajan ongelmia ja oikeusturvaa heikentäviä sekaannuksia, jotka voisi näin hyvin yksinkertaisesti välttää. Tämä toteuttaisi myös hallintolain 47 §:n tavoitteita.

 

 

Rakennusluvan käsittely lainvoimaa vailla olevan kaavan perusteella

1 momentissa: ”Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin asemakaava on tullut voimaan.” Rakentamisen lisäksi pitäisi kieltää muutkin kohteen luontoa muuttavat toimet, kuten puiden kaataminen. Parempi olisi: ”rakentamista tai alueen luontoa muuttavia valmistelutoimia”.

ELY-keskusten asema

ELY-keskusten oikeudet tulee ehdottomasti palauttaa KARALUSU-muutoksia edeltäneelle tasolle. Kokemuksiemme mukaan kaavoituksen laatu on heikentynyt ja kuntien päättäjien halu kokeilla laittomuuksien rajaa on lisääntynyt. Valvontatehtävän tulee koskea myös VAT:eja.

Lopuksi

Alueiden käytön jaostokaan ei ole nähnyt kaikkien pykälien kokonaisuutta esimerkiksi rakennusluvan, osallistumisen ja rajapintojen suhteen. Nämä vaikuttavat kuitenkin suuresti alueidenkäyttöön, ympäristöön ja kansalaisten ympäristöoikeuksiin. Mikäli esimerkisi rakennuslupien tarpeen rajaa nostetaan (sijoituspaikkalupa), se lisäisi kaavoituksen laatu- ja selvitysvaatimuksia sekä tarvetta parantaa kansalaisten ja järjestöjen muutoksenhakua.

Nykyiset ehdotukset maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseksi eivät vastaa kokonaisuudistukselle asetettuja tavoitteita, eivätkä tunnista MRL:n toimivuusarvioinnissa esille tuotuja ongelmia erityisesti ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen oikeudellisista ulottuvuuksista.

 

Lisätietoja

– ympäristöjuristi Matti Kattainen, puh. 044 7785 013, matti.kattainen a sll.fi

– suojelupäällikkö Tapani Veistola, puh. 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

 

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Tapani Veistola

suojelupäällikkö

Lisätietoja