EU päivittää sitovia vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä jäsenvaltioissa koskevia säädöksiä. SLL muistutti prosessin "tiekartan" kuulemisessa päästövähennysten tärkeydestä ja laajasta soveltamisalasta ilman joustoja ja poikkeuksia.

EU kehittää päästökauppaa. SLL muistutti sen kyselyssä päästövähennystavoitteista, ilmaisjaon kieltämisestä, oikean ja lattiahinnan tärkeydestä, meri- ja lentoliikenteen mukaan saamisesta ja biomassakriteerien tärkeydestä.

EU uusii maankäytön, sen muutosten ja metsien ns. LULUCF-pelisääntöjä. SLL korosti sille päästövähennyksiä, parempaa raportointia ja biodiversiteettiä.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on loppusuoralla ja nyt kommentoitiin päätöksistä ilmoittamisen pykäliä.

Jos jäämme odottamaan turpeenpolton loppumista itsekseen, emme tee hallaa ainoastaan ilmastolle, vaan myös turvealalle työskenteleville ja tuleville sukupolville. Tukea muutokseen on saatavilla jopa satoja miljoonia euroja, mutta se vaatii Suomelta määrätietoisuutta, kirjoittaa Amnesty Internationalin asiantuntija Mariko Sato.

WWF ja SLL tekivät ympäristöministeriölle parannusesityksiä Itämeren toimintaohjelmaan ennen Itämeren suojelukomission (HELCOM) valtuuskuntien johtajien kokousta.

Koronakriisistä johtuva pitkään jatkunut poikkeustila on pannut arkemme uusiksi. Retkeily lähi­luonnossa on auttanut suomalaisia löytämään voimaa ja tasapainoa elämään rajoitteiden keskellä.

Kaivoslaissa ympäristöjuristi Matti Kattaista sytyttävät isot globaalit kysymykset, joita yritetään lainsäädännöllä ratkaista.

Kestää aina pari päivää laskeutua maisemaan. Kesällä tassuttelen kumisaappaissa tummanpuhuvien jättiläiskuusten ali pienelle, vanhaan vilja-aittaan vievälle polulle. Vasemmalle olemme jättäneet miniluonnonsuojelualueen, jossa kaatuneet ja pystyyn lahoavat puut saavat muuttua elämäksi rauhassa. Oikealla pilkistelee Oulujärvi koivikkoisen niityn takana.

Monet Luonnonsuojeluliiton suojelualoitteet toteutuivat, ympäristölle haitallisista tuista luopuminen ja turpeen poltosta irtautuminen edistyivät.

Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja yhdistykset ovat saaneet torpattua useita turpeenkaivuhankkeita. Myös vesien­suojelu­työn tulokset alkavat näkyä.

Markku Marttinen on seuraillut Kiskon Kirkkojärveä ja lähialueiden luontoa lähes 60 vuoden ajan. Järven kunto on viime aikoina parantunut, mutta siihen valuu edelleen pelloilta ravinteita ja lakkautetun kaivoksen jätealueelta metallipitoisia vesiä. Runsaassa rehevöitymisessä on kuitenkin jotain hyvääkin.

Meillä suomalaisilla on yksi selkeä teko, jonka toteuttamalla voimme näyttää, että välitämme ihmiskunnan tulevaisuudesta. Suomi on yksi maailman soisimmista maista. Meillä on myös kyseenalainen kunnia pitää maailman turpeenpolton kärkeä.

Piirros: Seppo Leinonen