Arkielämämme tuotteet liittyvät kaivoslakiin
Kaivoslaissa ympäristöjuristi Matti Kattaista sytyttävät isot globaalit kysymykset, joita yritetään lainsäädännöllä ratkaista.
Toimitus ja kuva Jenni Hamara
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2020 Suojelijan matkassa -palstalla
”Kiinnostukseni kaivoskysymyksiin kumpuaa opiskeluajoiltani Rovaniemellä Lapin yliopistossa. Lapissa kaivokset ovat olleet jo pidempään pinnalla. Nykyään jopa omaan Sulkavalla sijaitsevaan mökkisaareeni on tehty kaivosvaraus. Asia on kuitenkin koko Suomen ja se koskettaa Saimaata myöten koko maata.
Ammatillisesti ottaen kaivosoikeus ja -lainsäädäntö on kiehtovaa, sillä se on konfliktioikeutta. Osapuolina ovat kaivosyhtiöt ja haitankärsijät, kuten maanomistajat, virkistyskäyttäjät ja matkailuyrittäjät. Siinä pyritään sovittamaan taloudellisten toimijoiden intressit ja luonnonsuojelutavoitteet.
Kuinka ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden kato saadaan sisälle oikeusjärjestelmään?
Kaivoslaissa minua sytyttävät isot globaalit kysymykset, joita yritetään lainsäädännöllä ratkaista. Kuinka ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden kato saadaan sisälle oikeusjärjestelmään? Miten se leivotaan lainsäädäntöön, lupiin ja ohjeisiin, joiden mukaan yhteiskunnassa toimitaan? Se on iso ja vaikea, mutta todella mielenkiintoinen kysymys. Luonnonsuojeluliitto on ainoana järjestönä mukana kaivoslakia uudistavassa työryhmässä.
Sen sijaan, että etsitään aina uusia esiintymiä, pitäisi ensin vahvistaa kierrätystä ja kiertotaloutta. Pöytälaatikkokännykät ovat hyvä esimerkki. Miksi etsimme uusia mineraaleja, kun niitä löytyy jokaisen pöytälaatikossa lojuvista käytetyistä kännyköistä? Halvat kaivosluvat ruokkivat tätä kierrettä. Olisi tärkeää saada kehitettyä EU:ssa tuotevastuuta käsittelevää lakia. Jos tuotteemme olisivat kierrätettävämpiä, eri raaka-aineet olisi helpompi saada kiertoon. Arkielämämme tuotteet liittyvät kaivoslakiin. Kiertotalous täytyy saada käyntiin ja lopettaa lineaaritalouden rakenteiden tukeminen.
Ideaalitapauksessa kaivostoimintaa harjoitettaisiin alueilla, joilla ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman pienet. Luonnonsuojelualueet jätettäisiin kaivostoiminnan ulkopuolelle ja kaivokset olisivat maanalaisia. Kaivosjätteiden ja vesien hallinta tapahtuisi suljetussa kierrossa eikä pohjavesiin kohdistuisi päästöjä. Vaikutukset olisivat hallinnassa ja vain yhteiskunnan kannalta välttämättömiä mineraaleja louhittaisiin. Kierrätys toimisi yhteiskunnassamme hyvin.”
Matti Kattainen
Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi
Twitter: @mattikattainen
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Luonnonsuojeluliiton lausunto EU:n 2040 ilmastotavoitteesta
EU:n tulee aikaistaa talousalueen ilmastoneutraaliustavoitetta vähintään vuoteen 2040, jotta ilmastotavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen…
Lue lisääLuonnonsuojeluliiton lausunto ehdotuksesta haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi
Luonnonsuojeluliitto tuki uusien EU:n vieraslajiluetteloon lisättyjen lajien kotimaisia hallintasuunnitelmia. Liitto korosti lausunnossaan toimeenpanon…
Lue lisää