Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton vaikuttamistyö kantoi hedelmää

Monet Luonnonsuojeluliiton suojelualoitteet toteutuivat, ympäristölle haitallisista tuista luopuminen ja turpeen poltosta irtautuminen edistyivät.

Teksti Jenni Hamara
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2020

Luonnonsuojeluliiton luontovetoomus talouden kestävän elvytyksen puolesta keräsi lähes 8000 nimeä kolmessa kuukaudessa. Vetoomus luovutettiin valtiovarainministeri Matti Vanhaselle elokuussa. Hallitus päätti kohdistaa EU:n elpymispaketista miljardin vihreän siirtymän toteutukseen.

”Sanna Marinin hallitus aloitti ympäristölle haitallisista tuista luopumisen: päästökauppakompensaatio ja teollisuuden energiaveronpalautukset lopetetaan. Luonnonsuojeluliitto on kampanjoinut aiheen ympärillä pitkään”, kertoo Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

Valoa soiden tulevaisuuteen

Turpeen verotus lähes kaksinkertaistuu vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi Marinin hallitus on sitoutunut asettamaan turpeelle lattiahinnan ja tukemaan turpeesta luopuvia energiayhtiöitä uusissa investoinneissa.

Luonnonsuojeluliitto on kampanjoinut turpeesta luopumisen puolesta pitkään. Hallituksen asettamat toimet eivät vielä riitä lopettamaan turpeen käyttöä, joten Luonnonsuojeluliitto jatkaa kampanjointia keräämällä nimiä Irti turpeesta -kansalaisaloitteeseen, jolla varmistettaisiin turpeen polton loppuminen vuonna 2025. Nimistä puolet on jo saatu kerättyä, mutta kannattajia tarvitaan vielä lisää.

Monet Luonnonsuojeluliiton, piirien ja yhdistysten vanhat suojelualuealoitteet toteutuivat METSO- ja HELMI-ohjelmien kautta yhteensä tuhansien hehtaarien laajuudella. Soidensuojelun täydennysohjelman kohteita tuli esimerkiksi Uusimaa 2050 -maakuntakaavaan.

Metsien hiilinielut osaksi ilmastopolitiikkaa

EU-komissio asetti jäsenmaille metsien käytön vertailutasot, johon maiden metsien hiilinieluja verrataan tulevina vuosina.

”Suomen vertailutaso tarkoittaa sitä, että metsien hakkuiden lisääminen entisestään pakottaisi Suomen etsimään päästövähennyksiä muualta. Metsien hiilinielujen pienentämiselle tuli siis hinta”, Hanna Aho selventää.

Luonnonsuojeluliitto aloitti kampanjoinnin hiilinielujen puolesta vuonna 2016 ja osallistui komission asettamaan asiantuntijaryhmään, joka kommentoi jäsenmaiden ehdotuksia vertailutasoiksi.

Valtionyhtiöt kantamaan ympäristövastuuta

Hallitus teki uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen, jonka mukaan valtionyhtiöiltä edellytetään, että ne huomioivat paitsi Suomen kansallisen hiilineutraaliustavoitteen myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen.

Tämän vuoksi valtionyhtiöiltä edellytetään omien ilmasto-, ympäristö- ja monimuotoisuusvaikutusten tunnistamista sekä kunnianhimoisia ja mitattavia tavoitteita näiden vaikutusten pienentämiseksi.

Periaatepäätöksen jalkauttaminen valtionyhtiöihin alkoi syksyllä 2020. Luonnonsuojeluliitto vaati valtionyhtiöitä kantamaan ympäristövastuuta osana Korvaamaton-kampanjaa ja julkaisi blogisarjassa esityksiä valtionyhtiöille. Metsähallitukselle asetettiin ensimmäistä kertaa hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite. Tuloutustavoitetta valtiolle pienennettiin ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tavoitetta nostettiin monikäyttömetsien pinta-alasta 15 prosentista 25 prosenttiin.

Luonnonsuojeluliitto luovutti valtiovarainministeri Matti Vanhaselle Luontovetoomuksen, jolla vaadittiin kestävää elvytystä. Kuva: Matti Nieminen/Luonnonsuojeluliitto

Kansalaisaloitteet eduskunnassa

Yli 60 000 allekirjoitusta keränneen Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen kuuleminen pidettiin eduskunnassa ja Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä aloitti kuulemisen puheenvuorollaan. Liitto tuki myös verkkokalastuksen kieltämiseen saimaannorpan levinneisyysalueella tähtäävää kansalaisaloitetta eduskunnan kuulemisessa.

Askelia lajien suojelemiseksi

Raakun eli jokihelmisimpukan hoitosuunnitelma valmistui. Luonnonsuojeluliitto oli työryhmässä aktiivisesti mukana ja on tyytyväinen lopputulokseen.
Vaatimukset suden, merimetson ja valkoposkihanhen yleisestä metsästyksestä saatiin torjuttua, eli vastaisuudessakin niitä saa metsästää vain poikkeusluvilla.
Susikanta elpyi vähän. Ihmisen ja suden yhteiseloa edistettiin SusiLIFE-hankkeella.

Korona sai ihmiset luontoon

Korona-pandemia sai suomalaiset tutustumaan luontoon ja monilla seuduilla kansalaiset nousivat puolustamaan lähiluontoaan hakkuilta. Liitto sai uusia jäseniä ja yhdistykset aktiiveja. Monta metsää pelastettiin. Helsingissä oikeus kumosi suunnitelmat rakentaa asuntoja liito-oravametsän päälle Patterinmäessä. Suomen metsät saivat erävoiton, kun Metsähallituksen tulostavoitetta laskettiin liiton pitkään vaatimaan suuntaan.

Lapin ahmantappoluvat todettiin lainvastaisiksi

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) kahdesta Suomen riistakeskuksen myöntämästä pyyntiluvasta, jotka annettiin ahman suojelua varten perustetuille Natura-alueille. KHO:n mukaan poikkeusluvat olivat lainvastaisia.

Vapo perui suunnitelmansa Karhusuon kuivattamiseksi

Pohjois-Pohjanmaan piirin lähes 10 vuotta jatkunut taisto Karhusuo II:n puolesta päättyi Vaasan hallinto-oikeudessa, kun Vapo lopulta perui turpeenottoon tähtäävän lupahakemuksensa. Karhusuo II on luonnontilainen ja hyvin vetinen avosuo Pudasjärvellä. Suo rajautuu elimellisesti Ohtosensuon vanhojen metsien Natura-alueen ja siihen liitettyjen Lavasoiden suojelualueeseen. Karhusuon ja suojelusuon hydrologia on häiriintymätön ja yhtenäinen suoaltaalta toiselle.

Kaarresalo ja Kuosto säästyivät hakkuilta Oulujärvellä

Vuosien taistelun jälkeen korkein hallinto-oikeus vaati ely-keskusta kieltämään hakkuut ja tekemään alueelle kunnollisen Natura-vaikutusten arvioinnin. Oikeuden päätöksen mukaan Metsähallituksen suunnittelemat hakkuut eivät vaikuta ainoastaan itse hakattavaan alueeseen, vaan voivat vaikuttaa hakkuualueen ulkopuolellakin esimerkiksi alueen mikroilmastoon. Saaret kuuluvat Natura-ohjelmaan boreaalisten havumetsien takia, eikä kunnollista arviointia hakkuiden vaikutuksista ollut tehty. Mukana saaria puolustamassa oli monia Luonnonsuojeluliiton paikallistoimijoita Paltamon luonto -yhdistyksestä sekä keskustoimiston työntekijöitä.

Pohjavedet jäävät pumppaamatta Hyyppärän harjualueella

Vaasan Hallinto-oikeus hylkäsi Liikelaitos Salon Veden suunnitelmat pohjaveden pumppaamiseksi Hyyppärän harjualueella, joka on osa Natura 2000 -verkostoa. Pohjavesien otto oli jo heikentänyt vesistöjen tilaa alueella. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ja Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ovat puolustaneet Salon ja Someron Hyyppärän harjualueen luontoarvoja vuosikymmeniä.

“Luonnonsuojeluliitto on luonnon asianajaja – se järjestö, joka puolustaa luontoa oikeudessa.”

Tapani Veistola
,
Suojelupäällikkö

Kuva: Jyri Mikkola

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija

”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)

Jaa sosiaalisessa mediassa