Helsinki, 25.11.2020
Ympäristöneuvos Saara Bäck
Ympäristöneuvos Maria Laamanen
Lainsäädäntöneuvos Sara Viljanen
Kuten tiedätte, HELCOMissa päivitetään parhaillaan Itämeren suojelun toimintaohjelmaa, jonka kaikki yhdeksän Itämeren rannikkovaltiota ja Euroopan unioni laativat yhdessä vuonna 2007. Se nähtiin tärkeimpänä suunnitelmana merialueemme suojelemiseksi ja ennallistamiseksi ja osoituksena maiden valmiudesta sitoutua merkittäviin toimiin.
Suunnitelma päättyy vuoteen 2021, ja kaikki HELCOMin osapuolet ovat tunnustaneet, että emme voi saavutaa Itämeren hyvää tilaa.
Työ toimintaohjelman päivittämiseksi on meneillään ja me ympäristöjärjestöt – HELCOMin tarkkailijoina – olemme alusta asti aktiivisesti osallistuneet tähän prosessiin. Siinä toivossa, että Itämeri saavuttaisi hyvän tilan, olemme yhteistyössä tuotaneet varjo-ohjelman, johon olemme koonneet nykyisen toimintaohjelman jokaista osa-aluetta koskevat toimenpidesuosituksemme.
Ensimmäinen versio uudesta Itämeren suojeluntoimintaohjelmasta esitellään HELCOMin Heads of Delegation-kokouksessa 7.–8. joulukuuta. Haluamme nostaa esille muutamia kohtia ja toimenpiteitä, joita mielestämme ei oletässä luonnoksessa riittävällä tasolla huomioitu:
• Vedenalainen melu:
Vedenalaisen melun vähentämiseksi on ehdotettu useita eri toimenpiteitä (synopsis). Vedenalainen melu on tunnistettu meriympäristöön kohdistuvana paineena, jolla on merkittäviä vaikutuksia eläimistöön. Toimintasuunnitelman päivitysprosessin aikana on kuitenkin useaan otteeseen esitetty väitteitä siitä, että riittävää näyttöä melun vaikutuksista ei ole, ja että toimenpiteiden toimeenpanemiseen ei olisi aihetta. Äskettäin aiheesta julkaistu tutkimus kuitenkin osoitti selkeästi, että tietotasomme on riittävä, ja että meidän täytyy jatkuvasti ja mitattavasti vähentää vedenalaisen melun tasoa.
• Uhanalaiset lajit
• Ankerias: Ehdotetut toimenpiteet eurooppalaisen ankeriaan tilanteenparantamiseksi on tyrmätty useimpien HELCOM-osapuolten taholta, vaikka toimia on peräänkuulutettu niin globaalilla (CMS) kuin Euroopan tasolla. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä tieteellinen suositus (ICES2020) näyttää, että ankeriaskantojen tila ei ole parantunut. Vapaa-ajankalastuksen kieltoa puoltavat ja ajavat myös kalastajat itse.
• Pyöriäinen: Itämeren pääaltaan pyöriäinen on äärimmäisen uhanalainen ja ICES on julkaissut tieteellisen suosituksen siitä, miten pyöriäisen sivusaaliiksi joutumista tulisi minimoida. CCB on jättänyt ICESin suositusten mukaisen toimenpide-ehdotuksen,mutta jotkut HELCOM-työryhmät ovat sitä mieltä, että pyöriäisen sivusaalis-aihetta tulisi käsitellä BALTFISHissa. Koska kaikki HELCOM-osapuolet eivät ole EU:n jäsenmaita, kehotamme HELCOMia tukemaan toimenpiteen sisällyttämistä Itämeren toimintaohjelmaan.
• Haitalliset aineet:
Haitallisten aineiden vähentämiseksi esitetyt toimenpiteet koskien aineiden lähteitä (reseptivapaiden lääkkeiden tiukempi sääntely) ja piipunpääteknologioiden käyttöönottoa (kosteikkojen rakentaminen jätevesien käsittelyn lisätoimenpiteenä) jäivät ilman tukea, huolimatta näytöstä niiden käytön tehokkuudesta.
• Maataloudesta peräisin olevat ravinteet:
Taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottaminen keinolannoitteiden ylikäytön vähentämiseksi (keinotypen ja fosforin käyttömaksut) ja keinot karjatiheyden pienentämiseksi nähtiin elinkeinolle liian kalliina ja hylättiin. Sen sijaan vapaaehtoisuuteen perustuvia toimia tuettiin.
• Hylätyt ja kadonneet kalastusvälineet:
Hylätyt ja kadonneet kalastusvälineet ovat merten muoviroskien eniten kuolleisuutta aiheuttava muoto ja niiden ympäristöön joutumisen estämisen tulisi olla prioriteetti. Kalastusvälineiden merkitseminen ja kadonneiden välineiden raportointi ovat ennaltaehkäisyn perusta. Itämeren suojelun toimintaohjelmassa tulisi huomioida näiden keinojen kansallinen ja alueellinen toimeenpaneminen ehdotetun toimenpiteen mukaisesti.
• Ilmastonmuutos:
Kehotamme vahvasti HELCOMin osapuolia asettamaan sitovia tavoitteita ilmastonmuutoksen estämiseksi ja ilmastoneutraalisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä, sekä tätä koskevan tiekartan laatimiseksi. Ohjelmaan tulisi myös sisällyttää keinoja ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Esimerkkinä keinoista ovat vedenalaisten ja rannikkoalueiden habitaattien ennallistamistoimenpiteet ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamiseksi.
Tunnistamme, että State and Conservation on hyväksynyt toimenpiteen tehokkaasti hallinnoidun, ekologisesti edustavan ja kytkeytyneensuojelualueverkoston kehittämiseksi. Tämä toimenpide tähtää siihen, että 30% Itämeren pinta-alasta on suojeltua vuoteen 2030 mennessä. Olemme kuitenkin huolissamme siitä, että nykyinen toimenpide-ehdotus ei riittävällä tasolla puutu suojelualueiden hallintaan ja ihmistoiminnan rajoittamiseen merellisillä suojelualueilla. EU:n vuoteen 2030 tähtäävän biodiversiteettistrategian kaikki tavoitteet tulee sisällyttää toimenpiteeseen. Tämä koskee myös tavoitetta, jonka mukaan kolmasosan merellisistä suojelualueista tulee olla tiukasti suojeltu.Tästä syystä pyydämme valtuuskuntien johtajia lisäämään selkeän tavoitteen siitä, että 10% Itämeren pinta-alasta tulee olla tiukasti suojeltua.Suomen valtuuskunnan edustajina käännymme teidän puoleenne, jotta varmistaisitte, että päivitetty Itämeren suojelun toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä kaikkien Itämeren tilaan kohdistuvien uhkien hallitsemiseksi. Toimenpiteillä tulee olla selkeät aikarajat, mahdollisimman tehokas ja nopea toimeenpanon aikataulu ja niiden tulisi johtaa uhkatekijöiden mitattavaan vähenemiseen.
Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen rahasto
Jari Luukkonen, Suojelujohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL)
Tapani Veistola, Suojelupäällikkö
Lisätietoja antavat:
Vanessa Ryan, Meriasiantuntija, WWF
Tapani Veistola, Suojelupäällikkö, SLL
Lisätietoja
Jaa sosiaalisessa mediassa
