Kommentteja MRL-pykälien luonnoksiin

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit MRL:n pykäläehdotuksista alueidenkäytön jaostolle 25.11.2020

VIIME KOKOUKSEN PYKÄLÄT

16 – 17 § Kaupunkiseutusuunnitelma

Kaupunkiseutujen kuntien rajan ylittäviä asioita on pakko järjestää kokonaisvaltaisesti osittaisoptimiointien ja esim. infrastruktuurin (mukaan lukien vihreä infrastruktuuri) takia. Suunnitelmasta tulisi nykymuodossaan ilman oikeusvaikutuksia olevana “turhake”. Paras vaihtoehto olisi vaihemaakuntakaava, toiseksi paras nykyinen kuntien yhteinen yleiskaava. MAL-sopimus ei riitä tietenkään korvaamaan tällaista kaavatasoa: sitä ei MRL tunne, siinä ei ole riittäviä selvityksiä, kansalaisten osallistumista eikä muutoksenhakuoikeuksia.

22 § Kiellot yleiskaavaa laadittaessa

Yleiskaava tähtää ajallisestikin kauas, emmekä näe rakennuskiellon lyhentämistä tarpeellisena.

32 § Kiellot asemakaavaa laadittaessa

Myös asemakaavan rakennuskieltoja ei ole syytä lyhentää nykyisestä. Suunnittelu kestää aikansa ja vaikuttaa vuosisatoja.

41 § Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi

Pykäläluonnos on hyvä ja 10 vuotta kannatettava. Tulisi kuitenkin pohtia mahdollisuutta valittaa päätöksestä, joka koskee kaavan ajanmukaisuutta, ainakin muun päätöksen yhteydessä ellei erikseen (vertaa harkinnanvaraisen yvan muutoksenhaku).

44 § Asemakaavaehdotuksen laatiminen yhteistyössä maanomistajan kanssa Yhteistyökaavoitukseen on jo nyt olemassa hyviä keinoja, kuten Kuntaliiton julkaisuista ilmenee. Emme näe maanomistajan roolin lisäämiselle tarvetta. Se vaarantaa kaavamonopolia ja yleisiä etuja. Pelkkä aloitteen teko riittää jatkossakin.

46 § Kaavan voimaantulo ja hyväksymispäätöksestä ilmoittaminen

Kaavapäätösten valitusajoista on jatkuvia epäselvyyksiä, uusin esimerkki Uusimaa 2050

-maakuntakaava. Epäselvä valitusosoitus ja -aika vaarantaa sekä kaavapäätöstä että osallisten oikeusturvaa. On välttämätöntä, että valitusajan lopusta ilmoitetaan yhtä selvästi päivämäärällä ja kellonajalla kuin vesitalousluvissa ja ympäristöluvissa. Tästä on syytä säätää erikseen.

59 § Puistoa koskevat määräykset

Hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyjänä ELY on parempi kuin kunta. Ymmärrämme suuntauksen delegoida asioita YM:ltä ELY-keskuksille. Mutta koska kansallisia kaupunkipuistoja ei ole kuin kymmenkunta – eikä niitä luultavasti tule enää kovin monta lisää

– myös YM voisi olla jatkossakin mahdollinen.

TÄRKEIMMÄT HUOMIOT MUISTA 10.11.2020 -VERSION PYKÄLISTÄ

4 § Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen

Pykälästä puuttuu nyt hiilivarastojen turvaaminen. (Tämä tuli esille Edilexin seminaarissa 24.11.2020.)

11 § Maakuntakaavan sisältö

3 momentissa “maakunnallisten tavoitteiden” lisäksi pidämme yhä tärkeänä, että mukana olisivat myös “seudulliset”. Tämä on sitä tärkeämpää, jos kuntien yhteiset yleiskaavat korvataan kaupunkisuunnitelmalla, jolla ei olisi oikeusvaikutuksia. Yleiskaavat eivät käy näin syntyvän aukon täyttämiseen, koska niissä yhden kunnan näkökulma aina dominoisi yleistä etua ja ylikunnallista ohjaustarvetta.

12. §  Maakuntakaavan laadulliset vaatimukset

viherrakenne kuuluisi ekologisesti paremmin luontoarvokohtaan 6 kuin virkistyskohtaan 7.

13 § Maakuntakaavamääräykset

2 momentissa luontoarvojen rinnalle tulisi ottaa kultuuriarvot.

14 § Maakuntakaavan oikeusvaikutukset

On ratkaisevan tärkeää, että maakuntakaava ohjaisi myös kaupunkiseutusuunnitelmaa tai vastaavaa kuntien yhteistä yleiskaavaa.

23 § Maakuntakaavan laadulliset vaatimukset

Viherrakenne kuuluu enemmän yhteen luonto- kuin virkistysarvojen kanssa (kohta 10). Yleiskaavaa laadittaessa olisi kaupunkiseutukaava/suunnitelma otettava huomioon.

33 Asemakaavan laadulliset vaatimukset

kohdassa 5 maisema kuuluisi rakennetun ympäristön ja luonnonarvojen rinnalle

57 § Kansallinen kaupunkipuisto

2 momentin loppuun olemme esittäneet aiemminkin: “TAIKKA ALUEITA, JOIDEN ERITYISTEN ARVOJEN SÄILYTTÄMINEN ON LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ TURVATTU.”

Perustelu: se helpottaa Natura- ym. luonnonsuojelualueiden sisällyttämisen uusiin ja laajentamisen vanhoihin kansalliseen kaupunkipuistoon.

61 § Merialuesuunnittelun tarkoitus ja sisältö

Lisäysesitys 2 momentin ensimmäisen virkkeen loppuun: “merenhoitosuunnitelmien ja vesienhoitosuunnitelmien kanssa”. Perustelu: syvempi suhde näihin EU-direktiiveihin perustuviin suunnitelmiin on tarpeen. Merialuesuunnittelu tuo niihin spatiaalisen ulottuvuuden.

63 Osallistuminen ja lausunnot

SLL:n mielestä lausuntokierros olisi paikallaan sekä merialuesuunnitelman työn alussa että lopussa, vertaa kaavaluonnos ja -ehdotus. Ensimmäisellä kierroksella voisi ottaa kantaa myös vaikutusten arvioinnin suunnitelmaan ja toisella tuloksiin.

Tämän kevään kokemus oli että 30 päivää on liian lyhyt lausuntoaika, parempi olisi edes 60 päivää.

Lisätietoja

ympäristöjuristi Matti Kattainen, puh. 044 7785013

suojelupäällikkö Tapani Veistola, puh. 0400 615 530

Lisätietoja