Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Sai­maan­norp­pa­kan­ta kasvaa, mutta aivan liian hitaasti

Metsähallitus on julkistanut uuden arvion saimaannorppakannasta. Karkea arvio vuoden 2020 kannan koosta on noin 420–430 norppaa, eli kasvua aiempaan on noin 15–20 yksilöä. Kyseessä on talvikanta 2019–2020. Luvuissa ei siis näy viime talven huonojen pesimäolosuhteiden vaikutus, muistuttaa saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Saimaannorppa. Kuva: Heikki Kurkela.
Saimaannorppa. Kuva: Heikki Kurkela.

Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen. Suotuisan suojelun taso on hyvin kaukana.

On hienoa, että suojelutoimet ovat toimineet niin, että saimaannorppakanta hieman kasvaa. Kannan kasvu on kuitenkin hyvin hidasta. Koko ajan on olemassa vaara, että esimerkiksi toistuvat heikot pesimäolosuhteet yhdistettynä jatkuviin kalanpyydyskuolemiin johtavat siihen, että kannan koko voi lähteä laskuun hyvinkin nopeasti.

Ilmastonmuutos, eri vesistöalueille jakautunut kanta sekä geneettisen varannon jatkuva pieneneminen ovat sellaisia uhkatekijöitä, joihin ei voida nopeasti vaikuttaa, vaikka kuinka olisi tahtoa. Siksi olisi välttämätöntä saada kanta mahdollisimman voimakkaaseen kasvuun nyt, jotta geneettinen monimuotoisuuden väheneminen saadaan pysäytettyä ja kanta olisi suurempi ja vastustuskykyisempi ympäristön muuttuessa.

Miten saimaannorppakanta sitten saadaan voimakkaampaan kasvuun?

Ainoa keino on vähentää kuolleisuutta. Saimaannorpan kuuteista vain reilu 20 prosenttia saavuttaa lisääntymisiän. Vajaa 80 prosenttia kuolee siis jo ennen 4–6 vuoden ikää. Huonoina pesimätalvina pesäpoikaskuolleisuus ja petojen aiheuttama kuolleisuus korostuvat, mutta suurin yksittäinen kuolinsyy erityisesti nuorilla yksilöillä on kalanpyydyskuolleisuus. Myös aikuisia norppia kuolee silloin tällöin kalaverkkoihin.

Vuosittain tietoon tulee 4–7 kalanpyydyskuolemaa ja lisäksi keskimäärin vähintään yksi tukehtuneeksi todettu vuodessa.

Kaikki kalanpyydyskuolemat eivät tule tietoon. On arvioitu, että noin 44 prosenttia kaikista kuolemantapauksista tulee tietoon eikä kalanpyydyskuolemien osuutta tästä varmuudella tiedetä. Mutta on arvioitu, että se saattaa olla vähintään kaksinkertainen todettuun nähden.

Nuorten yksilöiden kuolinsyissä tukehtumiset ja kalanpyydyskuolemat korostuvat. Siksi ainoa tehokas keino saada kanta kasvamaan on varmistaa, että mahdollisimman moni kuutti saavuttaa lisääntymisiän. Tämä tarkoittaa kalanpyydyskuolleisuuden pienentämistä.

Nykyisten kalanpyydysrajoitusten aikana puolet kalanpyydyskuolemista on tapahtunut heinäkuussa ja kolmasosa talviverkkoihin. Muikkuverkkoihin kuolleita on tullut tietoon 6 kappaletta, mikä osoittaa, että muikkuverkotkaan eivät ole norpalle turvallisia, vaikka ne on vapautettu kaikista norpan turvaksi tehdyistä kalastusrajoituksista.

Iloitaan siitä, että norppia polskii taas hieman enemmän Saimaassa. Mutta muistetaan samalla se, että norppamme ei ole vielä lähestulkoonkaan pelastettu. Uhkatekijötä riittää, ja meillä on mahdollisuuksia tehdä nykyistä enemmän norpan pelastamiseksi, jos vain niin päätämme.

Kaarina Tiainen

Saimaannorppakoordinaattori

Lisätietoja

Saimaannorppa-koordinaattori Kaarina Tiainen

Jaa sosiaalisessa mediassa