Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Merenhoidon toi­men­pi­deoh­jel­man kommentteja

Suomen Itämeren suojelua suuntaava toimenpideohjelma on valmistumassa 1.2.21 alkavaa kuulemista varten. Ohessa kommentteja ensimmäiseen kokonaiseen luonnokseen.

Jurmo on Saaristomeren helmi. Tapani Veistola/SLL.

Merenhoidon toimenpideohjelman kommentteja

va. suojelupäällikkö Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto, 11.9.2020

Tavoitteista

– s. 15 RAV2 Vesiviljely: kaikilla muilla aloilla päästöjen pitää vähentyä, niin vesiviljelynkin!! (vertaa myös teksti s. 31 ja uusi toimenpide s. 41)

– VIERAS1 pyörii lajitasolla, mutta yksilömäärissä ja leviämisalueissa jo tänne päässeiden leviäminen pitäisi kyllä periaatteessa estää jos mahdollista

UUDET TOIMENPITEET

5.1.3 Ravinteet

Yleisesti OK

  • isot kysymykset toki vesienhoitosuunnitelmissa (kuten maa- ja metsätalouden päästöt, joista tässä CAP toki mukana
  • voi toki aina sanoa, että maatalouden toimenpiteiden kohdistaminen, niiden määrä ja laatu on tärkeää. Suomi tulee saamaan tulevalla ohjelmakaudella enemmän rahaa CAPiin kuin tällä kaudella, joten rahaa oikeasti on ympäristöasoidenkin parantamiseen. Lisäksi kohdistaminen on tärkää.

Ruoantuotannon ja -kulutuksen vesistövaikutusten vähentäminen (s. 41)

  • Vesiviljelyn lisääminen avokasseina Itämerelle ei ole enää nykyaikaa. Kenelläkään ei kuitenkaan ole oikeutta panna grammaakaan lisää ravinteita Itämereen. Meren tila on heikentynyt, ja ilmastonmuutos uhkaa pahentaa tilannetta entisestään. Siksi vesiviljely tulee suunnata kiertovesilaitoksiin (esimeriksi integroimalla se muuhun teolliseen tai vaikkapa maatilatoimintaan) ja sellaisiin sisävesiin, jotka sitä kestävät, kuten Ruotsissa tehtiin.
  • Vesiviljelynkin ravinnepäästöjä tulee vähentää, kuten kaikkien muiden alojen.
  • Itämerirehua tehdään silakasta, joka kannattaisi syödä suoraan eikä kirjolohen (yksi maaiman 8 pahimmasta vieraslajista) kautta. Suoraan maalle nostettu ja syöty silakka ei rehevöitä kalankasvatuksen rehuna, se on ekotehokkaampaa.

5.2 Haitalliset

– päivittyy, näihin palataan

– ehkä TBT-ruoppauksia yms. koskisi?

5.3.2 Merelliset luonnonvarat

  • ankeriaan hoitosuunnitelman päivitys on tärkeä juttu, sitä ajoimme! Muutkin OK
  • KALAT 2 jatko: meriharjuksessakin vain selvitetään hylkeiden ja merimetson saalistusta, se on OK
  • vanha LUVA3 Toki alli ja haahka pitäisi kokonaan rauhoittaa, samoin uhanalaistuneet meri- ja harmaalokkikin sekä saalisilmoitus tehdä pakolliseksi niille ja kaikille muillekin merisorsille OmaRiistassa
  • hylkeiden ja lintujen sivusaaliskuolleisuus kalanpyydyksiin tulisi selvittää erikseen, kuten leipätekstissä todettu s 66 lintujen osalta. Sivusaaliskuolleisuutta pitäisi myös vähentää.

5.4 Vieraslajit

  • ei esitetä mitään uutta, koska toimenpide pyörii nyt lajitasolla, ei levinneisyyden tasolla
  • kolmipiikistä on uunituoretta tutkimusta Itämerellä eli se voi heiluttaa ravintoverkkoja, mutta sille ei taida nyt olla kukaan keksinyt mitään tehokasta

5.5.2 Roskaantuminen

  • Lumen merenheittokielto: on se nyt perusteltua pelkästään Helsinginkin takia (vertaa s. 98-99 missä sitä ei pidetä perusteltuna kun ei muualla)

5.6.2 Melutoimenpiteet

  • huviveneilyyn liittyvät myös skootterit yms. (s. 106)
  • kaikuluotaus ammatti- ja virkistyskalastuksessa vs. hylkeet yms. on nyt nousussa kv-keskusteluissamme: sitä pitäisi selvittää kanssa

5.7.2 Merenpohjan fyysinen muuttaminen

  • kannatettavaa laajentaa vesiluontotyyppien suojelua esim. LSL uudistuksessa (jossa voitaneen tarkastella myös VL:n luontotyyppejä)

5.8.2 Hydrografiset muutokset

  • OK

5.9.2 Suojelualueverkoston laajentaminen meriluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi

  • s. 135 uudessa toimenpiteeseen: 10 % merisuojelualueiden tavoitetta voidaan käyttää ilman muuta tässä jo kansallisesti
  • Tähän samaan toimenpiteeseen tulisi lisätä myös koko Suomen mereisen kansallispuistoverkoston täydennystarpeen selvitys Tornionjoelta Virolahdelle. Metsähallitus selvitti v. 2014 vain Suomenlahden, ja senkin toimenpiteet ovat vielä tekemättä. Uudet selvitykset ovat tuoneet lisää tietoja muun muassa vedenalaisista luontotyypeistä. Vanhoja kansallispuistoja tulee laajentaa ja Porkkalan kansallispuisto perustaa. Rinteen/Marinin hallitusohjelman lupaamia kansallispuistojen laajennuksia ei ole vielä käynnistetty merikansallispuistoissa
  • Sama täydennystarve koskee myös Naturan meritäydennystä. Muutama uusi meri-IBA jäi viime täydennyksestä vielä pois: ne koskevat mm. tärkeitä merilintujen ruokailualueita (esim. Espoon–Helsingin matalikot).
  • LUONTO4 (s. 139) sisältää sen itämerennorpan ohjelman. Kyllä se omia toimia tarvitsee, ei vieläkin kesken oleva merihylkeiden (metsästys)suunnitelma sitä kata
  • Sisä- ja välisaariston linnustonseurannan kehittäminen (s. 140): toki ne ulkosaaristonkin laskennat tulee turvata 😉

5.10. Riskit

  • OK

Poikkeukset

  • aikataulupoikkeuksen rehevöitymiseen voimme ymmärtää luonnon viiveiden takia, mutta muita ei tule tässä vaiheessa tehdä !

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa