Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Jo­ki­hel­mi­sim­pu­kan eli raakun suojelun strategia ja toi­men­pi­de­suun­ni­tel­ma 2020-2030

Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen raakkustrategiaan. Liitto vertaili sitä vielä vastaavaan Ruotsin toimintaohjelmaan nostaen sieltä muutaman jatkotyöesityksen.

Kemijoen sivujoessa Siika-Juujoessa elää edelleen vanhoja jokihelmisimpukoita.

Lausuntopalvelun kautta annettu lausunto

Asia: VN/4568/2018

Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020-2030

Suomen luonnonsuojeluliitto oli työryhmässä. Sen työ meni liiton mielestä hyvin ja jonka lopputuloksesta saavutettiin yksimielisyys. Luonnonsuojeluliitto kannattaa kaikkia raportin esityksiä.

Vertailua Ruotsin tuoreeseen toimintaohjelmaan

Samaan aikaan tämän raakkustrategian kanssa oli tekeillä Ruotsin vastaava toimenpideohjelma “Åtgärdsprogram för flodpärlmussla” (Havs- och vattenmyndighetens rapport 2020:19). Se julkaistiin 26.5.2020. Raportti on internetissä: https://www.havochvatten.se/hav/fiske–fritid/arter/arter-och-naturtyper/flodparlmussla.html

Suomen ja Ruotsin toimintaohjelmat ovat yllättävän samanlaiset. Sekin osoittaa, että työmme on ollut oikeilla raiteilla.

Ruotsin raportin vertailun perusteella meilläkin voitaisiin jatkotyössä vielä

  • Kokeilla vedestä otettua ns. eDNA:ta raakkujen etsimisessä (vrt. Suomen luku 1.3)
  • Pohtia nykyistä enemmän lohen palauttamisen merkitystä isäntäkalaksi. Ruotsalaiset ja norjalaiset näyttävät pitävän sitä tärkeänä erityisesti isommissa vesistöissä (2.3, 4).
  • Selvittää Natura 2000 -verkoston täydennystarvetta raakun osalta (3.1).
  • Lisätä kansainväliseen yhteistyön varoja myös konferensseihin ym. osallistumiseen (4).
  • Selvittää kalkitsemista liian happamien vesistöjen kunnostuskeinona (4).
  • Ruveta suunnittelemaan lajin palautussuunnitelmia sen entisiin esiintymisjokiin (ehkä seuraavassa toimintaohjelmassa vuoden 2030 jälkeen).

 

Ruotsin toimenpideohjelman vaikutusten arvioinnissa nähtiin ennallistamistoimilla hyödyllisiä vaikutuksia myös luontodirektiivin luontotyyppeihin (3210 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja 3260 pikkujoet ja -purot) sekä moniin luontodirektiivin eri liitteiden lajeihin, kuten kivisimppu (Cottus gobio), vuollejokisimpukka (Unio crassus) ja nahkiainen (Lampetra fluviatilis).

Myös Ruotsilla oli ajatuksia LIFE-hankkeesta. Siinä voisi tehdä yhteistyötä.

Lisätietoja

Lisätietoja antavat ympäristöjuristi Matti Kattainen, toiminnanjohtaja Päivi Lundvall ja erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Suomen luonnonsuojeluliitto

Toimeksi saaneena

Matti Kattainen

 

Lisätietoja

Suojelupäällikkö Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa