Turpeen poltto ei pääty itsestään

Päästöoikeuden hinnan tulevaisuudella on merkittävä vaikutus siihen, miten nopeasti ja missä laitoksissa turpeen käyttö vähenee. Tämä selviää työ- ja elinkeinoministeriön suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Afrylta, entiseltä Pöyryltä, tilaamasta turveselvityksestä. Useat tahot, kuten Teknologian tutkimuskeskus VTT, Sitra ja Suomen ilmastopaneeli ovat arvioineet, ettei päästöoikeuden hinta kuitenkaan nouse merkittävästi ilman poliittisesti tehtäviä muutoksia päästökauppaan. Päästöoikeuden hinta ei ole kansallisessa päätäntävallassa, mutta turpeen verotus ja kansallinen lainsäädäntö ovat.

“Jos turpeelle ei aseteta päättymispäivää eikä turpeen verotukeen puututa reippaasti syyskuun budjettiriihessä, turvetta voidaan polttaa päästöoikeuden matalan hinnan takia yhä vuonna 2040. Tämä olisi ilmaston kannalta katastrofaalista”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Selvityksessä hintaskenaariot eivät ole arvioita päästöoikeuden eri hintatasojen todennäköisyydestä. Ne on valittu tuomaan esiin muutoksia turpeen käytössä. Näin ollen esimerkiksi raportin perusskenaariota ei ole arvioitu muita skenaarioita todennäköisemmäksi.

“Turpeen ja siitä riippuvaisten elinkeinonharjoittajien tulevaisuutta ei tulisi jättää arvailujen varaan. Olisi hallittua ja ennakoivaa päätöksentekoa asettaa turpeelle päättymispäivä lainsäädännön kautta. Se on kaikkien toimijoiden etu ja se varmistaisi Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen”, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho. Aho on myös työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän jäsen.

Vuonna 2020 turpeen vero on kolme euroa megawattitunnilta. Kaikissa selvityksen skenaarioissa turpeen verotusta korotettiin 6-12 euroon megawattitunnilta. Mikäli turvetta verotettaisiin kuten fossiilisia polttoaineita, sen vero olisi kymmenkertainen nykyiseen verrattuna.

Selvityksen mukaan turpeen korvautuminen täysimääräisesti metsäbiomassalla vastaisi noin 7,5 miljoonaa kuutiota puuta esimerkiksi metsähakkeen muodossa. Tämä vastaa Kemiin suunnitellun sellutehtaan kuitupuun tarvetta. Turpeen korvautuminen täysimääräisesti puulla on kuitenkin epätodennäköistä. Selvityksen mukaan turvetta voidaan korvata myös polttamiseen perustumattomilla tuotantomuodoilla.

“Uusi selvitys vahvistaa, että turpeen korvautuminen puulla on aito riski hiilinieluille ja metsäluonnolle. Tähän tulee varautua. Investointituki polttoon perustumattomiin uusiutuvan energian muotoihin sekä metsäbiomassan polton verotus ovat tarpeen. Huoltovarmuudenkin kannalta on tärkeää, että turvetta korvataan sähköön perustuvilla tuotantomuodoilla”, sanoo Aho.

Luonnonsuojeluliiton alullepanema kansalaisaloite turpeen energiakäytön lopettamiseksi on kerännyt viikossa yli 11 000 kannatusilmoitusta.

 

Lisätietoja:

Harri Hölttä, puheenjohtaja, harri.holtta(a)sll.fi, p. 040 722 9224

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, hanna.aho(a)sll.fi, p. 040 628 9495