Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Lohen paluuta toivotaan Kemijoella

Kemijoki oli Suomen mahtavin lohijoki. Lohet eivät ole kuitenkaan päässeet vuosikymmeniin nousemaan jokea, koska vesivoiman rakentaminen tuhosi joen. Asiaan saattaa kuitenkin tulla muutos.

Kemijoen rantatörmiä. Kuva: Jaakko Posti
Kemijoen rantatörmiä. Kuva: Jaakko Posti

Vaelluskalat halutaan saada takaisin. Vuonna 2017 Lapin ely-keskus ilmoitti, että se haluaa muutoksia kaikkien Kemijoen pääuoman voimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin. Asia on edennyt, ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kokoaa juuri nyt lausuntoja asianosaisilta velvoitteiden muuttamisesta. Ely esittää päivitetyiksi velvoitteiksi muun muassa luonnonmukaisten kalateiden rakentamista sekä muutoksia istutusvelvoitteisiin ja ylisiirtoihin. Kun Kemijoen voimaloita rakennettiin, jokiyhtiöitä velvoitettiin muun muassa istuttamaan kirjolohta korvaamaan menetettyjä lohikantoja.

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall muistuttaa, että vesilain mukaan velvoitteita voidaan tarkistaa.

“Yhteiskunta on muuttunut, ja arvot ovat hyvin erilaisia kuin sotien jälkeen, kun vesivoimaa alettiin rakentaa. Kemijoelle tahdotaan oikea lohi takaisin. Vaelluskalojen merkitys heikkenevälle luonnon monimuotoisuudelle on merkittävä.”

Muuttunut tilanne on myös syy elyn hakemukselle. Nykyiset kalatalousvelvoitteet ovat 40 vuotta vanhat.

“On aivan oikein, että ely hakee velvoitteiden muuttamista nyt, kun kalataloudellinen tilanne on merkittävästi muuttunut rakentamishetkestä. Olennaista on se, että Pohjolan Voima oy:n ja Kemijoki oy:n nykyiset kalatalousvelvoitteet eivät vastaa sitä haittaa, joka voimaloista on aiheutunut kalastajille ja kalakannoille. Lohen paluu elvyttäisi myös paikallisia elinkeinoja, kuten matkailua”, Lundvall jatkaa.

Kemijoki ja sen lohet toivat 1950-luvulle asti vaurautta joen varrelle. Asutus levisi antoisaa lohijokea myöten, ja joki tulvinensa tarjosi ravinteikkaat viljelymaat. Joen vapaus päättyi, kun Pohjolan Voima oy:lle annettiin vuonna 1943 lupa rakentaa Kemijoen suulle Isohaaran voimalaitos. Se pysäytti lohen nousun Kemijokeen. Joen tuhoamista jatkoi valtion omistama Kemijoki oy rakentamalla 16 voimalaitosta. Samalla kuihtuivat monet muut lajit, kuten lohesta riippuvainen jokihelmisimpukka eli raakku.

Yhtiöt vastustavat velvoitteiden muuttamista. Lisäksi Kemijoki oy suunnittelee uuden Sierilän voimalaitoksen rakentamista Kemijoen viimeiselle luonnontilaiselle koskiosuudelle, vaikka rakentaminen tuhoaisi monien uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja siirtäisi vaelluskalojen paluun joelle entistä kauemmaksi tulevaisuuteen.

Sierilän voimalaitoksen rakentamisen mahdollistava vesitalouslupa vanhenee ensi kesänä. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin uhanalaisten luontokohteiden selvitykset on tehty ja poikkeusluvat niiden tuhoamiseen on saatu. Uhanalaisten lajien esiintymiä löytyy koko ajan lisää, ja siksi toiveikkuus rakentamatta jäämisestä lisääntyy.

Korkeimman hallinto-oikeuden hylkäävästä päätöksestä huolimatta, Kemijoki oy on uudestaan hakenut rakennuslupaa voimalaitokselle. Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin valitusten johdosta rakennusluvan edellyttämän poikkeusluvan käsittely on tällä hetkellä edennyt Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Paikalliset asukkaat ja Suomen luonnonsuojeluliitto järjestävät 17.–18. heinäkuuta neljännen kerran Sieriniemen siunaus -soututapahtuman, jolla kiinnitetään huomiota Kemijokea uhkaavaan voimalaitosrakentamisen jatkumiseen.

 

Lisätietoja:

Päivi Lundvall, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto p. 040 184 3636

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Päivi Lundvall

Jaa sosiaalisessa mediassa