Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Lausunto metsityksen tuesta

Metsityksen tukemisessa tulisi huomioida paremmin ilmasto-, monimuotoisuus ja vesistökysymykset. Lausunnossaan maa- ja metsätalousministeriölle Luonnonsuojeluliitto korostaa sekapuuston tärkeyttä ja glyfosaatin sekä maanmuokkauksen haitallisuutta ympäristölle.

Maa- ja metsätalousministeriö
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
3.7.2020

Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle metsityksen tukemisen määräaikaiseksi laiksi

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua metsityksen tukemiseksi valmistellusta lakiehdotuksesta. Yleisenä huomionaan Luonnonsuojeluliitto toteaa, että metsityksen tehokkuus ilmastonmuutoksen torjunnassa olisi syytä selvittää kunnolla ennen kuin maankäyttösektorille varattua ilmastonmuutoksen hillinnän rahoitusta jaetaan. Maankäyttösektorilla tehokkaita keinoja torjua ilmastonmuutosta olisi muun muassa turvepeltojen raivauksen lopettaminen, jatkuvapeitteinen kasvatus turvemailla ja metsähakkuiden määrän pienentäminen.

Tukikokonaisuuden monimuotoisuus- ja vesistövaikutukset

Luonnonsuojeluliitto pitää erittäin tärkeänä tukihakemuksesta pyydettävää ELY-keskuksen lausuntoa, jonka tavoitteena on varmistaa, ettei perinnebiotooppeja metsitetä. Tämän lisäksi olemassa oleva paikkatieto monimuotoisuuden kannalta tärkeistä kohteista on otettava täysimääräisesti huomioon tukialueita päätettäessä.

Suomen luonnonsuojeluliitto katsoon, että monimuotoisuuden ja vesistöjen kannalta paras lopputulos olisi saavutettu kilpailuttamalla kooltaan isompia hankkeita, jolloin tuki voitaisiin kohdentaa parhaiten sopiville alueille.

Esityksessä todetaan, että eri puulajit ylläpitävät erilaista lajistoa ja että taimien ja siementen olisi oltava alkuperältään kasvupaikalle sopivaa. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että sekapuuston ja erityisesti lehtipuuston metsityksestä voisi saada korkeampaa metsittämisen tukea. Tämä olisi perusteltua ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja heijastusvaikutuksen näkökulmasta ja hyvä vaihtoehto myös metsätuholaisten torjunnan kannalta, sillä monipuolisen metsän tiedetään olevan vastustuskykyisempiä niille

Vesistöjen kannalta ongelmallista on, että tukea voi saada myös maanmuokkaukseen ja pintakasvillisuuden kemialliseen poistamiseen. Metsitettävillä alueilla pääasialliseksi aineeksi pintakasvillisuuden kemialliseen poistoon mainitaan glyfosaatti, jonka mainitaan olevan ympäristövaikutuksiltaa lähes riskitön. Maailman terveysjärjestö WHO on kuitenkin luokitellut glyfosaatin todennäköiseksi karsinogeeniseksi aineeksi. Viimeisimmän tiedon mukaan (Ruuskanen ym. 2020) glyfosaatti esimerkiksi vaikuttaa lintujen sulkien kehitykseen ja kertyy lintujen elimistöön. Glyfosaattia ei siis voida pitää riskittömänä ja se onkin hyväksytty ainoastaan vuoteen 2022 asti, jonka jälkeen asiasta tehdään uudelleen arviointi. Esimerkiksi Saksa ja Itävalta ovatkin kieltämässä kyseisen kemikaalin käytön.

Tukikokonaisuuden ilmastovaikutukset

Kokonaisuuden ilmastovaikutuksia tai kustannustehokkuutta ei ole arvioitu, vaikka Marinin hallitusohjelman tavoitteena on hiilinielujen ja -varastojen vahvistaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja tämän tavoitteen osana olevia maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteitä tulisi arvioida vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Luonnonsuojeluliiton mielestä tämä tulisi tehdä, jotta voidaan arvioida onko kokonaisuuteen käytettävä tukimäärä (vuosina 2021–2024 noin 16 miljoonaa euroa) perusteltu suhteessa muihin mahdollisiin toimenpiteisiin.

Metsityksen ilmastovaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi. Pysyvän, lehtipuuvaltaisen ja monilajisen metsän luominen olisi ilmaston kannalta paras vaihtoehto, ja lakiesityksen tulisi kannustaa tähän.

Turvetuotantoalueiden metsityksessä tulisi arvioida saadaanko ennallistamisella tai lintukosteikon perustamisella parempi ilmasto- ja monimuotoisuushyöty. Koska puuston hiilivarasto kasvaa nopeasti ja toisaalta ennallistaminen/kosteikko tuottaa metaania, metsitys voi olla muutaman vuosikymmenen aikaskaalassa paras ratkaisu ilmastolle. Jos turvetta on alueella paksu kerros (useita kymmeniä senttejä tai enemmän), turpeen hiilivarasto on niin suuri, että sen säilyttäminen on pitkän aikavälin ilmastovaikutusten kannalta tärkeintä (jos paksu turvekerros vähitellen häviää, vapautuu ilmakehään kumulatiivisesti paljon hiiltä). Vettäminen myös ehkäisee tehokkaasti turvepaloja, jotka saattavat yleistyä kesien lämmetessä. Metsitettäessä istutettavien puiden hakkuuajankohdasta ja käyttötarkoituksesta ei ole tietoa, joten ilmastohyöty on usein väliaikainen. Mahdollisuus palauttaa suoluontoa ennallistamalla olisi arvokas erityisesti eteläisessä Suomessa, jossa luonnontilaisia soita on enää vähän jäljellä. Ennallistukseen voidaan hyödyntää rahoituskanavana Helmi-ohjelmaa. Edellämainitut näkökohdat huomioiden paras turvetuotantoalueen jälkikäyttövaihtoehto riippuu kohteen ominaisuuksista. Luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että paksuturpeisilla soilla tai suonosilla tehdään kohdekohtainen analyysin siitä, olisiko ennallistaminen metsitystä parempi vaihtoehto ympäristön kannalta ennen kuin tuki voidaan myöntää.

Esityksessä mainitaan, että erityisesti turvemailla vesitalouden hallinta on ensisijaista metsityksen onnistumisen kannalta. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, ettei turvemaiden ojitukseen voi myöntää tukea ilmastosyin perustellusta tukikokonaisuudesta. Ojitus nopeuttaa turpeen hajoamista ja näin ollen lisää ilmastopäästöjä maaperästä. Ojitukset olisivat vastoin Marinin hallitusohjelman tavoitetta kehittää ohjauskeinoja ja kannustimia metsien ja maaperän hiilinielujen ja –varastojen vahvistamiseksi. Lisäksi ojitus aiheuttaa mittavia vesistöpäästöjä. Metsitystuen on oltava linjassa valmistelussa olevan metsätalouden tukien kokonaisuuden kanssa, jossa ojitustuesta ollaan nimenomaan luopumassa.

Lisätietoja

suojeluasiantuntija Paloma Hannonen, puh. 050 532 3219, paloma.hannonen () sll.fi

suojeluasiantuntija Hanna Aho, puh. 040 628 9495, hanna.aho () sll.fi

Lisätietoja

Suojeluasiantuntija / kampanjapäällikkö Paloma Hannonen

Jaa sosiaalisessa mediassa