Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kommentit Pellolta pöytään -perusmuistioon

Suomi valmistelee kantaansa komission "Pellolta pöytään" -aloitteeseen EU:n maatalousjaostossa. Tässä Luonnonsuojeluliiton kommentit luonnokseen.

Hevoset nummella. Kuva: Janne Gröning / Luonnonsuojeluliitto

17.6.2020

EU-18 -jaostolle

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Pellolta pöytään -perusmuistioon

1 Maatalous

  • On tärkeää, että “Suomi tukee tavoitetta kasvattaa luomualaa EU:n maatalousmaasta 25 %: iin vuoteen 2030 mennessä”. Luomutavoite voisi 30 %, kuten BirdLifen, NoM:n ja SLL:n Kestävän maatalouden tiekartassa v. 2019 ja sitä enemmänkin oli Future Nordic Diets -selvityksessä 2017. Tässä on olennaista, että pelkkä markkinoiden mukaan eteneminen ei ole riittävää. Luomun edistämiseen tarvitaan aktiivista politiikkaa, jolla luodaan luomulle edellytyksiä ja toisaalta vahvistetaan kuluttajien kysyntää. Tähän tarvitaan taloudellisia ja informaatio-ohjauksen keinoja.

  • Suomen tulee tukea EU:n kemikaalien vähentämisen määrällisiä tavoitteita.

  • Suomen tulee kannattaa EU:ssa maisemapiirteiden 10 % tavoitetta eikä tämän ohjelmakauden varsin vapaaehtoista 5 % tavoitetta. Vapaaehtoisuus johti Suomessa tällä ohjelmakaudella siihen, että sitä 5 % ei nyt käytetä kuin eteläisimmissä maakunnissa. Asian välttäminen metsäpoikkeuksella ei ole oikein, koska se ei mitenkään edistä uhanalaisten maatalousympäristöjen luontotyyppien ja lajien suojelua. 

Ruokavalio

  • Suomen tulee tukea EU:ssa myös taloudellisia ohjauskeinoja, joilla edistää kestävää ja terveellistä ruokavaliota. 

Kalat ja vesiviljly

Suomen kannassa ei ole nyt mitään kalastuksesta, eikä asiaa ole käsitelty sen EU-jaostossa.

Suomen kannassa tulisi todeta vähintään hallitusohjelman tavoite:Ajetaan EU:ssa tieteelliseen tietoon perustuvia kalastuskiintiöitä.” Tämä tarkoittaa kestävän enimmäistuoton periaatteen tukemista.

Vesiviljelyssä perusmuistion kuvaavassa osassa on todettu, että vaikka se on kestävämpää kuin karjatalous, se häviää kuitenkiin kasvisruokavaihtoehdoille. Vesiviljelyn kestävyyden kehittäminen on nyt erittäin tärkeää vesien hyvän tilan ja ravintoverkkojen kannalta. Yksi osa ongelmaa on, että esimerkiksi silakkaa pitäisi syödä suoraan ruokana eikä vesivijelyn rehun kautta, koska vesiviljelystä tulee myös vesistöpäästöjä. Näistä syistä on tärkeää, että Suomen kannassa olisi kannanotto: “Suomi pitää tärkeänä vesiviljelyn kestävyyden kehittämistä.”

Lisätietoja:

  • erityisasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa