Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto ener­gia­ve­ro­tuk­sen kehittämisestä

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää valtiovarainministeriön työryhmää lausuntopyynnöstä koskien energiaverotuksen uudistamistarpeita.

Luonnonsuojeluliiton keskeisimmät huomiot ovat:

• Päästöpohjainen energiaverotus on keskeinen ohjauskeino ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
• Fossiilisten polttoaineiden, mukaan lukien turpeen, verohelpotukset tai suorat tuet ovat ympäristölle haitallisia tukia, joista tulisi luopua Pariisin ilmastosopimuksen kirjausten mukaisesti. Tuet vähentävät valtion verotuloja ja ovat ristiriidassa Marinin hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa.
• Turpeen käytön edistäminen verotuksellisesti on ilmaston, vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallista. Veroedusta tulee luopua ensitilassa.
• Fossiilisten polttoaineiden korvautuminen biopolttoaineilla on ongelmallista, sillä metsäbioenergia ei ole hiilineutraalia. Hallituksen esitys biopolttoaineiden kestävyyskriteereiksi on täysin riittämätön varmistamaan, ettei biopolttoaineiden käyttö tuota huomattavia päästöjä ja vaikeuta luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämistä. Ympäristölle haitallisten jakeiden energiakäytön verotusta tulee selvittää.
• Teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmästä luopuminen, kaivosten siirtäminen sähköveroluokkaan I ja niiden poistaminen energiaveron palautusjärjestelmästä ovat kannatettavia. Ne tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti.
• Ongelmallisimmat tuet kannustavat energian tuhlaukseen. Näistä tuista ensinnä poistettavien listalla ovat fossiilituiksi kokonaan tai osin laskettavat energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus sekä maatalouden energiaveropalautus.
• Jotta öljylämmityksestä luopumista asuinrakennuksissa voitaisiin vauhdittaa oleellisesti, polttoöljyjen verotuksen korottaminen selvästi olisi tarpeen.
• Liikennepolttoaineiden verotus on tärkeä osa energiaverotusta. Liikennepolttoaineiden verotusta tulisi nostaa ja dieselin alemmasta verotuksesta, joka on ympäristölle haitallinen, tulee luopua. Samoin tulee luopua lentokerosiinin verottomuudesta. Biokaasun verotuksessa on varmistettava sen kilpailukyky, erityisesti kun biokaasu tulee osaksi jakeluvelvoitetta.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan hallituksen ilmastotavoitetta palvelemaan valmistellaan kestävän verotuksen tiekartta, johon kuuluu muun muassa energiaverotuksen uudistus.

Suomen energiaverotuksessa lämmöntuotantoon käytetyt polttoaineet ovat verollisia. Energiaverojärjestelmä on keskeinen ohjauskeino ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Sen tarkoitus on vahvistaa päästöjen hintaohjausta. Keskeisintä energiaverojärjestelmän kehittämisessä on päästöperusteisuuden toteuttaminen johdonmukaisesti niin, että poikkeamista päästöpohjaisuudessa luovutaan. Tämä tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden tuista, kuten turpeen verotuesta, maatalouden energiaveropalautuksista ja lentokerosiinin verottomuudesta, luopumista. Verotuista luopuminen toisi valtionbudjettiin liikkumavaraa, joka on tarpeen ekologisen jälleenrakennuksen sekä koronakriisistä toipumisen näkökulmasta.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA suosittaa omassa Suomen energiapolitiikkaa arvioivassa maaraportissaan, että Suomen tulisi nostaa lämmityspolttoaineiden verotuksen suhteellista hiilidioksidiosuutta sekä ulottaa se kattamaan myös turve. Uudistus vauhdittaisi päästöttömiä lämmitysmuotoja.

Turpeen käytön edistäminen verotuksellisesti on ilmaston, luonnon ja vesistöjen kannalta haitallista. Vuonna 2017 turpeen energiakäytön päästöt olivat 7,5 Mt CO2 eli vastasivat 13,5 prosentista Suomen päästöistä. Suomen ilmastopaneeli on arvioinut, että Suomen ilmastotavoitteiden ja jo sovittujen toimien välillä on yli 19 miljoonan tonnin kuilu. Turpeen käytöstä luopumalla tätä kuilua voidaan kuroa umpeen huomattavasti.

Turpeen energiakäyttö ei ole markkinaehtoista. Turpeen verotus on alhaisempaa kuin vastaavien fossiilisten polttoaineiden. Turpeen verotuki on kasvanut kuluneella vuosikymmenellä huomattavasti. Se olisi talousarvion perusteella vuonna 2020 alemmalla tasolla kuin vuonna 2015. Vuonna 2020 turpeen verotuen arvioidaan paisuvan 196 miljoonaan euroon.

Yritystukien vähentämistyöryhmän raportin mukaan turpeen veron korottaminen esimerkiksi 6 euroa megawattitunnilta leikkaisi turpeen verotukea noin 50 milj. euroa. Korotus voitaisiin tehdä vaiheittain kolmen vuoden aikana. Raportissa ei kuitenkaan arvioida muutoksen päästövaikutusta.

VTT arvioi, että turpeen energiakäytön loppuminen vaatisi turpeen verotuksen nostamista lähes 30 euroon/MWh sekä sähköistämisen vauhdittamista. Verotuesta luopumisesta huolimatta turpeen poltosta syntyisi yhä päästöjä vuonna 2050. Mikäli turpeen veroedusta ei luovuta, päästöoikeuden verrattain matalana pysyvä hinta ja päätös luopua kivihiilen käytöstä vuonna 2029 säilyttävät tai jopa parantavat turpeen kilpailukykyä energiantuotannossa vuoden 2030 jälkeen, kun fossiilisten polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat puolestaan nousevat myös vuoden 2030 jälkeen, kun niiden globaali kysyntä jatkaa kasvuaan. Tässä tapauksessa turpeen polton päästöt olisivat vuonna 2050 suuremmat kuin vuonna 2020.

Turpeen verotuen poisto lisäisi investointeja lämpöpumppuihin ja metsäenergian perustuvaan lämmöntuotantoon sekä vähentäisi turpeen käyttöä teollisuudessa. Vertailtaessa eri lämmityspolttoaineiden verotukien poistoja, turpeen verotuen poistolla saatiin aikaiseksi suurin päästövähenemä vuoteen 2030 mennessä.

Turpeesta luopumista voidaan helpottaa hyödyntämällä EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, jonka kautta voidaan laajentaa turpeen kaivuuseen keskittyvien alueiden elinkeinorakennetta. Lisäksi energiayhtiöiden siirtymistä polttoon perustumattomiin uusiutuvan energian muotoihin voidaan vauhdittaa vastaavalla investointituella kuin kivihiililain yhteydessä. Tämä vahvistaisi ihmisten toimeentuloa ja Suomen huoltovarmuutta pitkällä aikavälillä.

Esimerkiksi Euroopan tiedeakatemioiden (EASAC) mukaan metsäbiomassan energiakäyttö ei ole hiilineutraalia. Erityisen haitallista on runkopuun energiakäyttö. Esimerkiksi kantojen ja hakkuutähteiden keräyksen on havaittu pienentävän metsien hiilivarastoa ja näin pienentävän oleellisesti metsäbiomassan käytön päästövähennyksiä. Lisäksi hakkuutähteiden keräys vaikutti alueiden kykyyn toimia elinympäristönä Punaisen listan lajeille. Puupolttoaineiden verottomuus on verotuki, jonka arvo on 200 miljoonaa euroa. Metsäbiomassalle tarvitaan kestävyyskriteerit, joiden pohjalta ilmastolle ja luonnolle haitallisten jakeiden, kuten runkopuun, kantojen, lahopuun tai jalostettavaksi kelpaavan puun, energiakäyttöä voitaisiin verottaa.

Teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmästä luopuminen, kaivosten siirtäminen sähköveroluokkaan I ja niiden poistaminen energiaveron palautusjärjestelmästä ovat kannatettavia. Teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä on yksi suurimmista haitallisista tuista, jonka arvo on vuonna 2020 noin 235 miljoonaa euroa. Hallitus ilmoittikin helmikuussa 2020 pitämänsä ilmastokokouksen jälkeen, että teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä lakkautetaan samalla kun teollisuuden sähkövero lasketaan EU-minimiin asteittain vuoden 2021 alusta alkaen. Luonnonsuojeluliiton mielestä tuesta kannattaa luopua välittömästi.

CHP-laitosten verotuki on ongelmallinen, sillä sen seurauksena fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön verotus pienenee CHP-laitoksissa, mikä heikentää päästöjen hintaohjausta erityisesti maakaasulla ja kivihiilellä. Tuen arvo on vuonna 113 miljoonaa euroa.

Myös maatalouden energiaveronpalautukseen tulee puuttua, sillä sekin on ympäristölle haitallinen tuki, joka kannustaa fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Vuonna 2020 maatalouden veronpalautuksen arvioidaan olevan 35 miljoonaa euroa.

Jotta öljylämmityksestä luopumista asuinrakennuksissa voitaisiin vauhdittaa oleellisesti, polttoöljyjen verotuksen korottaminen selvästi olisi tarpeen. Vastapainona hallitus on jo esittänyt vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossaan huomattavaa tukea öljylämmityksestä luopumiseen, mikä vähentäisi uudistuksesta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Veronkorotus puolestaan osaltaan kannustaisi tarttumaan nyt tarjottuun tukirahaan.

Myöskin työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta on ympäristölle haitallinen tuki, josta tulisi luopua. Sen arvo on vuonna 2020 noin 451 miljoonaa euroa. Työkoneiden päästöt ovat vuositasolla 2,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Verotuesta luopuminen voisi nopeuttaa työkoneiden sähköistymistä tai muihin kestävämpiin käyttövoimiin siirtymistä. Se helpottaisi ilmastotavoitteiden saavuttamista taakanjakosektorilla.

Liikennepolttoaineiden verotuksen korotus on tehokas tapa vähentää päästöjä ja ajettujen kilometrien määrää erityisesti henkilöautoliikenteessä. Liikenteen polttoaineiden verotuet, yhteensä yli miljardi euroa, tulee lopettaa. Yksi keskeinen verotuki kohdistuu dieseliin. Polttoaineverotuksen ympäristöohjaavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta dieselin verotuesta (763 miljoonaa euroa vuonna 2020) tulisi luopua. Dieselverotuen ja käyttövoimaveron poistolla on havaittu olevan vain pieni vaikutus yrityksiin, mikä puoltaa verotuesta luopumista.

Polttoaineverotuksen poikkeama kaupallisessa vesiliikenteessä on myöskin ympäristölle haitallinen tuki, josta tulisi luopua. Liikenteen verotuksessa tulisi varmistaa, että myös moottoripyörä-, mönkijä-, moottorikelkka- ja huviveneliikennettä verotettaisiin vahvemmin päästöjen vähentämiseksi.

Lentoliikenteen polttoaineen verottomuus tukee lentämistä ja ympäristölle haitallista toimintaa. Lentokerosiinia tuleekin verottaa päästöpohjaisesti kuten muitakin fossiilisia polttoaineita.

Lisätietoja