Ilmastoelvytys alkoi ristiriitaisesti – rahaa jaetaan ympäristölle haitalliseen toimintaan moninverroin enemmän kuin ilmasto- ja luon­toin­ves­toin­tei­hin

Luonnonsuojeluliiton mielestä on hyvä, että Marinin hallituksen neljännessä lisätalousarviossa saatiin konkretiaa ekologiseen jälleenrakennukseen. Tärkeitä lisäsatsauksia kuluvalle vuodelle tuli yhteensä 65 miljoonaa euroa energiaremonttiavustuksiin ja öljylämmityksestä luopumiseen, 20 miljoonaa euroa demohankkeiden energiatukiin ja 18 miljoonaa kevyeen liikenteeseen.

Maanantaina julkaistussa tiedepaneelin raportissa korostettiin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ja koronaviruksen yhteyttä ja suositellaan lisätoimia kotimaisen luontomme turvaamiseksi, mutta myös  globaaleja toimia osana kehitysyhteistyötä. Luonnonsuojeluliitto iloitseekin yli 50 miljoonan lisärahoituksesta viheralueisiin, vesihuoltoon ja metsien suojeluun.

“Nostimme menestyksellisesti esiin lähiluonnon, ulkoilun ja terveyden yhteyttä koronakriisin hoidossa”, sanoo erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Suojeluasiantuntija Hanna Aho on tyytyväinen lisärahoitukseen, mutta korostaa, että se jäi puolitiehen.

“Lisärahoitus ilmastolle- ja luonnolle on tervetullutta, ja auttaa kuromaan umpeen luonnon kestävyysvajetta. Investointien mittaluokka on kuitenkin riittämätön suhteessa meneillään olevaan ympäristökriisiin. Lisäsatsauksia tarvittaisiin erityisesti päästöttömään liikenteeseen ja polttoon perustumattomiin lämmitystapoihin, jotka korvaavat kivihiiltä ja turvetta.”

Ilmasto- ja luontoinvestointien mittaluokka kalpenee Kestävä elvytys -työryhmän miljardiluokan esityksille ja ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen Vesa Vihriälän työryhmälle hahmottelemalle, yhteensä 1,8 miljardin elvytyspaketille.

Marinin hallitus sitoutui ennen lisätalousarviota valitsemaan elvyttävät toimet niin, että ne tukevat hallituksen ilmastotavoitetta. Tätä varten ympäristöministeriön Kestävä elvytys -työryhmä laati arviointikriteerit, joiden pohjalta kansliapäälliköiden työryhmä suositteli, että merkittävälläkään työllisyyttä tukevalla hankkeella ei saisi olla huomattavia kielteisiä vaikutuksia ilmastoon, luonnonvarojen käyttöön tai luonnon monimuotoisuuteen. Tätä periaatetta tulisi työryhmän mukaan soveltaa kaikkiin julkisilla varoilla tuettaviin elvytystoimenpiteisiin. Myös eduskunnan ympäristövaliokunta on tukenut tätä kantaa.

Lisätalousarvio on Luonnonsuojeluliiton mukaan ristiriitainen, sillä selvästi ympäristölle haitallisiin kohteisiin satsataan rutkasti rahaa Kestävä elvytys -työryhmän kriteerien vastaisesti. Esimerkiksi Metsä Groupin biotehtaan infrahankkeille osoitetaan 156 miljoonaa euroa, malminjalostukseen ja akkuteollisuuteen yhteensä 450 miljoonaa euroa, kotimaan lentokentille kaavaillaan tukea eikä suuryritysten tuissa mainittu vaatimuksia parantaa ympäristöasioita. Summat ovat moninkertaisia verrattuna ilmasto- ja luontoinvestointeihin.

“Investointi MetsäGroupin infrastruktuuriin uhkaa suoraan metsäluontoa ja hiilinielujamme. Uusi tehdas lisäisi hakkuita 4,5 miljoonaa kuutiota ja pienentäisi hiilinielujamme lähes 7 miljoonalla hiilidioksiditonnilla. Tämä on enemmän kuin henkilöautoliikenteen päästöt. Uusi tehdas vaikeuttaisi ilmastotavoitteiden saavuttamista olennaisesti”, muistuttaa Aho.

Uutta Vaken pohjalle perustettavaa ilmastorahastoa pääomitetaan lisätalousarviossa jopa 300 miljoonalla, vaikka rahaston investointiperusteita ei ole vielä sovittu. Vakesta on kerrottu, että useat sen mahdollisista investointikohteista olisivat biotuotetetehtaita, joiden ilmasto- ja luontovaikutukset voivat olla haitallisia. Luonnonsuojeluliitto vaatii Vaken investointiperusteisiin vahvoja ja läpinäkyviä arviointikriteerejä ilmasto- ja biodiversiteettivaikutuksista ennen kuin investointilupaa voidaan antaa sekä ilmastorahaston ohjausta eduskunnan alle.

Puurakentaminen saisi viisi miljoonaa lisärahoitusta, vaikka se ei tuota ilmastohyötyjä.

“Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksiin satsataan miljardi Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseudulla. Se voi tukea ilmastolle hyvää kaavoitusta ja kaupunkien raideliikennettä, mutta jatkotyössä on tärkeää turvata viherverkostot ja lähiluonto”, sanoo erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Jotta ympäristötoimet olisivat johdonmukaisia ja valtion budjettiin saataisiin liikkumavaraa elvytystä varten, Luonnonsuojeluliitto on vaatinut puuttumista 3,6 miljardin ympäristölle haitallisiin tukiin, kuten turpeen verotukeen ja lentokerosiinin verottomuuteen. Tätä ovat ehdottaneet myös Vesa Vihriälän ja Hetemäen työryhmät. Haitallisten tukien karsimisesta ei ollut mainintaa lisätalousarviossa, joten niihin joudutaan palaamaan budjettiriihessä.

Luonnonsuojeluliitto jatkaa vaikuttamistyötä kohti hallituksen elokuun budjettiriihtä ja eduskunnan päätöksiä.

 

Lue lisää:

Ympäristöjärjestöjen kirje ministereille ennen lisätalousarvioneuvotteluja

 

Lisätietoja:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, p. 040 628 9495, hanna.aho(a)sll.fi (ilmasto)

Tapani Veistola, erityisasiantuntija, puh. 040 061 5530, tapani.veistola(a)sll.fi (luonto, MAL-sopimukset)