Koronasta toipuminen ja ilmastokriisin torjuminen voidaan yhdistää

Vaikka kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti koronakriisin seurauksena, ilmasto kuumenee yhä hälyttävää tahtia. Myös luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jatkuu, ja sen arvellaan olevan sekä koronapandemian että muiden viime vuosikymmenien tartuntatautien juurisyy.

Tämän vuoksi kestävä elvytys on nyt kaikkien huulilla. YK:n pääsihteeri Antonio Guterresista ja Maailman ilmatieteen järjestön Petteri Taalaksesta lähtien vaikuttajat ja päättäjät ovat vaatineet talouden elvytystä, jolla irtaudutaan fossiilisista polttoaineista. Mikä olisikaan järkevämpää kuin korjata koronakriisin vaurioita ja samalla torjua tulevia kriisejä?

Kesäkuun alussa Sanna Marinin hallitus linjaa nopeista elvytystoimista neljännessä lisätalousarviossa. Investoinnit ilmastokriisin torjuntaan ovat mukana paketissa  Tätä on hahmoteltu ympäristöministeriön Kestävä elvytys -työryhmässä sekä Vesa Vihriälän työryhmän raportissa.

Tällä hetkellä ilmastotoimissa on kaksi suurta pullonkaulaa: nykyinen imastopolitiikka ei ohjaa tarpeeksi vahvasti päästöjen vähentämiseen, eikä investointeja ole tarpeeksi.

Konkreettisia ehdotuksia investoinneiksi on saatu jo eri tahoilta. Sekä mittakaavan että konkretian osalta selkein kokonaisuus on Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen listaus. Ehdotuksissa huomion pitäisi kiinnittyä siihen, kuinka tehokkaita eri investoinnit ovat päästöjen vähentämisessä ja kuinka varmoja voidaan olla siitä, etteivät ne johda muihin ympäristöhaittoihin.

Investointeja erityisesti energiantuotantoon, liikenteeseen ja energiatehokkuuteen

Suomessa energiantuotanto on yhä suurin päästölähde, vaikka päästöt ovatkin laskeneet. Viivyttelyyn ei kuitenkaan ole enää aikaa, ja siksi energiamurrosta on vauhditettava. Nyt tehtävässä elvytyksessä olisikin tärkeää varmistaa, että energiayhtiöille on saatavilla rahoitusta polttoon perustumattomien uusiutuvien energiamuotojen investointeihin erityisesti lämmöntuotannossa.

Kun kivihiilestä ja turpeen poltosta luovutaan, puupolttoaineiden rooli korvaavana energialähteenä voi olla vain marginaalinen. Mikäli järeää puuta tai kantoja poltetaan, hiilidioksidipäästöt ovat samaa luokkaa fossiilisten polttoaineiden kanssa juuri niiden vuosikymmenien ajan, jotka ovat ratkaisevia ilmastokriisin torjumisen kannalta. Jo nyt 80 prosenttia Suomessa tuotetusta uusiutuvasta energiasta on puupohjaista, ja tähän on tultava muutos.

Yhtiöt, jotka luopuvat kivihiilen polttamisesta, voivat tällä hetkellä hakea tukea uusiutuvan energian investointeihin lämmityksessä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on ehdottanut, että tämän tuen saantia joudutettaisiin. Samanlaista investointitukea tarvitsevat turpeen poltosta luopujat.

Toinen rahareikä on kevyen liikenteen parantaminen. Suomalaisia yhdyskuntia on rakennettu vahvasti henkilöautoliikenteen varaan, joten yhdyskuntasuunnittelun muuttaminen sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien parantaminen ja pyörien pysäköintimahdollisuuksien lisääminen nielevät rahaa. Kulttuurista muutosta ei tapahdu, ellei sitä tehdä ihmisille helpoksi. Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat 100 miljoonan satsausta kevyeen liikenteeseen jo eduskuntavaalien alla. Valtion tuen määrä kunnille on tänä vuonna 14,5 miljoonaa euroa.

Parasta energiaa on säästetty energia. Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksissa vähentää energian kokonaistarvetta ja kaiken lisäksi työllistää paljon. Tämän vuoden budjetissa Marinin hallitus toi takaisin rakennusten energiaremonttien tuet, mutta kannusteita tarvittaisiin lisää. Erityisesti kunnilla ja valtiolla on paljon kiinteistöjä, joihin energiaremonttien lisäsatsaukset olisi luontevaa kohdistaa.

Suuri osa energia-, liikenne ja energiatehokkuusratkaisuista tehdään kunnissa, joiden taloutta koronakriisi kurittaa entisestään. Niinpä elvytyksessä on huomioitava kuntien tarvitsema tuki näihin investointeihin.

Ilmastoinvestoinneissa on otettava huomioon myös muu ympäristö. Esimerkiksi MTK on vaatinut biotaloutta elvytyksen veturiksi, vaikka osa biotaloudesta on selvästi haitallista ilmastolle ja luonnolle. Suunnitteilla olevasta ilmastorahastosta havitellaan rahoitusta uusiin biojalostamoihin. Ja vaikka pienvesien kunnostus ja patojen purku ovat tämän päivän trendejä, jotkut energiatoimijat toivovat lisää vesivoimarakentamista. Tämän vuoksi elvytyshankkeisiin pitää soveltaa vahvaa kriteeristöä, jolla turvataan luonnon monimuotoisuus ja ympäristön hyvä tila. Näitä ympäristöministeriön työryhmä onkin jo hahmotellut.

Ilmastoa viilentävä Suomi ja fossiilivapaa hyvinvointivaltio rakennetaan yhdessä. Se vaatii meiltä satsauksia, jotka kuitenkin maksavat itsensä pääasiassa takaisin, kertoo Sitran tilaama selvitys. Olemme vedenjakajalla, joten valinta on meidän: jatkammeko ympäristön kannalta haitallisten asioiden tukemista vai pyrimmekö kohti ihmisten ja luonnon kannalta parempaa yhteiskuntaa.

Muista allekirjoittaa Luonnonsuojeluliiton luontovetoomus, jossa vaaditaan ilmastoelvytystä.

Hanna Aho

Kirjoittaja on suojeluasiantuntija 

Lisätietoja