Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kemijoki Oy suunnitteli Sierilän jättipadon rakenteita väärään paikkaan – oikeus totesi laittomaksi

Kemijoki Oy on suunnitellut yleiskaavan vastaisesti Sierilän padon kone- ja luukkuasemaa. Korkein hallinto-oikeus puuttui päätöksellään 8. huhtikuuta asiaan ja totesi Rovaniemen kaupungin myöntämän rakennusluvan lainvastaiseksi. Kemijoki Oy:n suurimmat omistajat ovat Suomen valtio ja Fortum Oy.

Kemijoelle tyypillisiä ovat korkeat hiekkatörmät, joissa elää törmäpääskyjä. Törmät jäisivät veden alle voimalaitoksen rakentamisen myötä. Kuva: Jaakko Posti.
Kemijoelle tyypillisiä ovat korkeat hiekkatörmät, joissa elää törmäpääskyjä. Törmät jäisivät veden alle voimalaitoksen rakentamisen myötä. Kuva: Jaakko Posti.

Rovaniemelle suunniteltu Sierilän vesivoimalaitos uhkaa Suomen pisimmän joen viimeistä luonnontilaista osuutta. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja Rovaniemen yhdistys valittivat luvasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen vuonna 2018. Seuraavana vuonna hallinto-oikeus totesi, että lupa oli lainvastainen.

Kemijoki Oy luuli voivansa rakentaa padon haluamaansa paikkaan pelkällä Rovaniemen kaupungin rakennusluvalla ja vesitalousluvalla. Hallinto-oikeus totesi, että voimalaitosrakentaminen on laadultaan merkittävää rakentamista, ja siitä aiheutuu monenlaisia ympäristö- ja muita vaikutuksia. Tällainen rakentaminen edellyttää yksityiskohtaista maankäytön suunnittelua. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista maankäytön suunnittelun tarvetta ei voida poistaa hanketta koskevalla vesitalousluvalla.

Vaikka oikeus oli jo todennut, että rakennuslupa on lainvastainen, Kemijoki Oy valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yhtiö yritti myös kiistää järjestöjen valitusoikeuden, turhaan. Kiista päättyi 8. huhtikuuta, kun korkein hallinto-oikeus totesi yhtiön suunnitelmat voimassa olevan yleiskaavan ja maankäyttö- ja rakennuslain vastaiseksi. Kemijoki Oy:n Rovaniemen kaupungilta saama poikkeamispäätös yleiskaavasta on kuitenkin vielä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Kemijoki on ollut aikanaan Europan mahtavin lohijoki, jonka rakentaminen on ollut tragedia jokivarren asukkaille.

”Kemijoen viimeistä rakentamatonta osaa ei tulisi missään tapauksessa rakentaa. On outoa, että valtion omistama yhtiö pyrkii lainvastaisin toimin toteuttamaan hankkeen. Vapaana virtaava Kemijoen rakentamattoman osuus on luonto- ja maisema-arvoiltaan erittäin arvokas”, huomauttaa toiminnanjohtaja Päivi Lundvall Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Valtioneuvoston 8. huhtikuuta hyväksymissä valtion omistajaohjauksen periaatteissa todetaan, että ”Yhtiöiden tulee ottaa huomioon taloudellisten tekijöiden lisäksi toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset”.

”Kemijoki Oy:n toiminta on jyrkästi ristiriidassa tämän periaatteen kanssa”, Lundvall toteaa.

Sierilän voimalaitos koostuisi koneasemasta, tulvapadosta, kolmesta maapadosta ja neljästä rantapadosta. Maapatojen ja rantapatojen yhteispituus olisi yhtiön suunnitelmien mukaan noin kuusi kilometriä. Padotusaltaan kokonaispituus olisi noin 32 kilometriä. Kemijoki Oy:n vesitalouslupa on ehdollinen, ja Suomen luonnonsuojeluliitto seuraa tarkasti, kuinka yhtiö noudattaa lupaehtoja.

”Kemijoki Oy ei ole vielä täyttänyt kaikkia vesitalousluvan ehtoja. On hyvä, että korkein hallinto-oikeus toteaa, että myös vesirakentamisessa on noudatettava maankäyttöä ohjaavaa lainsäädäntöä”, huomauttaa puheenjohtaja Sari Hänninen Suomen luonnonsuojeluliiton Rovaniemen yhdistyksestä.

Lue lisää:

Vapaa Kemijoki 

Lisätietoja: 

Päivi Lundvall, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 1843636, paivi.lundvall(a)sll.fi

Sari Hänninen, puheenjohtaja, SLL Rovaniemi, p. 040 8737986

Liitteet: 

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Päivi Lundvall

Jaa sosiaalisessa mediassa

Lahjoita vesille!

Tue työtämme ainutlaatuisen vesiluontomme puolesta. Olemme ajaneet vuosikymmeniä vesiensuojelua edistäviä lakeja ja olemme useissa vesiensuojelun työryhmissä. Teemme konkreettista suojelutyötä esimerkiksi ennallistamalla virtavesiluontoa.
Kuva: Vesa-Matti Hillberg

Tee kertalahjoitus metsille, vesille ja soille