Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Onko Euroopan Green Deal täysosuma vai huti?

EU:ssa puhaltavat nyt ympäristölle myönteiset tuulet. Kansalaisten tuki ilmastotoimille ja ympäristön suojelulle on vahva, ja uuden komission vihreän kehityksen ohjelma lupailee hyvää moneen suuntaan. Mutta onko vauhti riittävä, kysyy suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Genevieve Engel © European Union 2018 - Source : EP

Suurimmalle osalle eurooppalaisista ilmastonmuutoksen torjunta on erittäin tärkeää. Eurobarometrin mukaan ilmastonmuutoksen hillintä, ympäristön-, merten ja luonnonsuojelu on kansalaisten mielestä Euroopan parlamentin tärkein tehtävä.

Tieteen viesti ja nuorten ilmastolakot ovat luoneet poliittisen paineen toimia ja Ursula von der Leyenin komissio esittelikin vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) loppuvuodesta 2019. Nyt paketti kiertää jäsenmaissa kommenteilla ja ensimmäisiä ehdotuksia, kuten EU:n ilmastolakia, odotetaan jo maaliskuussa.

Mutta onko vihreän kehityksen ohjelma niin käänteentekevä kuin luvataan?

Komission yritys valtavirtaistaa ja tehostaa ympäristöpolitiikkaa on tietenkin välttämätön. Vihreän kehityksen ohjelmassa on monia hyviä aloitteita, mutta siinä ei kuitenkaan aseteta riittäviä tavoitteita kuumenemisen rajaamiseksi 1,5 asteeseen eikä esitetä riittäviä toimenpiteitä ympäristökriisin pysäyttämiseksi.

Green Dealin vahvuuksia ovat:

  1. Ilmastotoimien monipuolisuus. Toimia ehdotetaan lentoliikenteen ilmaisjaon vähentämisestä aina maailman metsien suojeluun ja kiertotalouden edistämiseen.
  2. Rahoituksen ohjaaminen ilmastotoimiin  ja oikeudenmukaiseen siirtymään on Green Dealin ydintä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto voi vauhdittaa turpeen poltosta luopumista Suomessa, jos kotimaiset päättäjät uskaltavat tehdä päätöksiä turpeesta luopumiseksi.
  3. Pidetään kiinni siitä mikä toimii ja parannetaan sitä. Esimerkiksi EU:n ilmastoarkkitehtuuri pysyisi entisellään ja ensi vuonna on luvassa päästökaupan ja muiden sektorien vahvistamista. Näin ollen fossiilipäästöt ja hiilinielut pidettäisiin erillään toisistaan.
  4. Ilmastotoimet ulotetaan EU:n ulkosuhdepolitiikkaan. Käytännön toimia voivat tulevaisuudessa olla yritysten ja sijoittajien velvollisuus minimoida metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen riski sekä hiilitullit.
  5. Luonnon suojelemiseksi komissio laatii vuoteen 2030 ulottuvan biodiversiteettistrategian helmi-maaliskuussa 2020 sekä sitä täydentävän toimenpidesuunnitelman vuonna 2021.

Green Dealistä löytyy myös kosolti parannettavaa:

  1. Parannettavaa on erityisesti EU:n tavoitetasossa. Arvioiden mukaan EU:n päästöt vähenevät 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä jo päätetyillä toimilla, kuten kivihiilen käytön kieltämisellä 20 jäsenmaassa.   Näin ollen komission ehdotus 50–55 prosentin päästövähennyksistä vuodelle 2030 näyttää maltilliselta. Ympäristöjärjestöt vaativatkin vuoden 2030 tavoitteen korottamista 1,5 asteen mukaisesti 65 prosenttiin.
  2. EU:n on luovuttava kaikesta tuesta fossiiliselle energialle ja turpeelle. Jäsenmaiden tulee raportoida ympäristölle haitallisista tuista ja EU-komission tulee koordinoida prosessia, jossa jäsenmaat luopuvat niistä. EU-rahaa ei pitäisi myöskään mennä enää esimerkiksi maakaasuinfrastruktuuriin.
  3. Green Deal on kasvustrategia, mutta energian kokonaiskulutusta on myös pystyttävä vähentämään, sillä myös uusiutuvien energiamuotojen kestävälle tuotannolle on rajat. Energiansäästön ja energiatehokkuuden parantamisen tulisi olla uusien ehdotusten ytimessä.
  4. Lento- ja meriliikenteen polttoaineiden verotus tulee sallia koko EU:ssa, ja lentoliikenteelle jaettavista ilmaisista päästöoikeuksista on luovuttava kokonaan.
  5. Ulkosuhdepolitiikassa on varmistettava, että ilmastoa ja luontoa ei tuhota missään rahoituskohteissa, ilmastokriisistä eniten kärsivät saavat riittävän tuen ja kauppasopimuksissa ilmaston ja ympäristön suojelu ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat velvollisuuksia.

Green Deal punnitaan jatkotyöstössä, kun konkreettiset ehdotukset uudistuksista saadaan jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.

Pariisin ilmastosopimuksen viisivuotissyntymäpäivän alla EU:n tulisi näyttää todellista ilmastojohtajuutta ja sopia vuoden 2030 ilmastotavoitteen korottamisesta hyvissä ajoin ennen EU:n ja Kiinan välistä ilmastoaiheista huippukokousta syyskuussa. Marraskuussa pidettävään ilmastokokoukseen Skotlantiin ei voi saapua heikoin lupauksin. Suomen hallituksen on oltava aktiivinen, jotta komission ehdotus saadaan ympäristökriisin vakavuuden vaatimalle tasolle.

 

Lue lisää:

Luonnonsuojeluliiton lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle

Hanna Aho

Kirjoittaja on suojeluasiantuntija.

Lisätietoja

Suojeluasiantuntija Hanna Aho

Jaa sosiaalisessa mediassa

Lahjoita ilmastolle!

Vaadimme vahvaa ilmastolakia, hiilinielujen kasvattamista sekä haitallisten tukien lopettamista. Lahjoittamalla työmme tueksi olet mukana viemässä viestiä päättäjien suuntaan.

Lahjoita