EU:n komission tiedonanto vihreän kehityksen ohjelmasta (Green deal)

E 61/2019 vp

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

MmV 27.2.2020

EU:n komission tiedonanto vihreän kehityksen ohjelmasta (Green deal)

EU:n vihreän kehityksen ohjelma on tärkeä aloite ympäristö- ja ilmastotoimien valtavirtaistamisessa ja toimien tehostamisessa. On hyvä, että Suomen kanta siihen on myönteinen.

Ohjelmassa ei vielä esitetä käytännön toimenpiteitä ympäristökriisin pysäyttämiseksi. Yksityiskohtia tulee lisää myöhemmissä aloitteissa. Tärkeää on kehittää tämän vihreän kehityksen ohjelman, EU:n kahdeksannen ympäristöohjelman ja Agenda 2030:n tavoitteiden ja toimeenpanon yhteyttä, jotta ilmaston, luonnon ja vesien suojelun tavoitteet voidaan saavuttaa. EU:n budjettia ja rahastoja tulee suunnata toteuttamaan näitä tavoitteita entistä paremmin. Myös EU-lainsäädännön toimeenpanoa tulee tehostaa.

Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen on oikein, mutta energian kokonaiskulutustakin on pystyttävä rajoittamaan. Lisäksi tarvitaan kestävyyskriteereitä puubiomassalle niin, että varmistetaan tavoitteeseen sisälletyttävien jakeiden ilmastohyödyt myös lyhyellä aikavälillä.

Ilmastotoimissa rakentamisen energiatehokkuutta tulee parantaa. Kuitenkin puurakentamisen edistämisessä tulee olla varovainen. Mikäli puurakentaminen johtaa hakkuiden lisäykseen, aiheutuvat päästöt voivat olla suuremmat kuin ilmastohyödyt.*

Metsiä ja metsäsektoria koskevan strategian tavoitteissa tulee olla mukana ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen (mm. vihreä infrastruktuuri eli ekologiset yhteydet) sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen.

Kaikkien tulevien kauppasopimusten tulee tähdätä ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen sekä metsäkadon torjuntaan. EU:n tulee sopia uudesta lainsäädännöstä, joka velvoittaa yritykset ja sijoittajat minimoimaan metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen riskin. EU:n on lopetettava kaikki laittoman puutavaran tuonti kolmansista maista.

Maataloudessa pyrkimys tarkastella koko ruokaketjua tuotannosta kulutukseen (Pellosta pöytään) on hyvä alku. Yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) tarvitsee kuitenkin syvällisempääkin uudistusta. Maatalouden ympäristötoimenpiteitä uhkaa nyt voimakas väheneminen nykytasosta, varsinkin kun budjettileikkaukset kohdistuisivat ns. 2-pilariin. Tämä heikentäisi maatalouden ympäristöasioiden tasoa nykyisestä, mikä olisi kestämätöntä. Jos 2-pilarin ympäristörahoitusta ei onnistuta turvaamaan, tarvitaan enemmän kaikille pakollisia toimia (ehdollisuus) ja ekojärjestelmää, jolla voidaan suuntaa 1-pilarin rahoitusta ympäristölle paremmalle tuotannolle.

EU:n yhteisen kalastuspolitiikan periaatteet ovat hyvät, mutta sen toimeenpanoon pitää panostaa nykyistä enemmän. Esimerkiksi tavoite ylikalastuksen lopettamiseksi 2020 ei toteutunut tämän vuoden kalastuskiintiöistä päätettäessä.

Lisätietoja

– suojeluasiantuntija Hanna Aho, puh. 040 6289 495, hanna.aho(a)sll.fi

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puh. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

Viite

* Seppälä et al., 2019: Effect of increased wood harvesting and utilization on required greenhouse gas displacement factors of wood-based products and fuels https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301479719308333?via%3Dihub

Lisätietoja