Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Suomen EU-pu­heen­joh­ta­juus­kau­den suurin ilmastovoitto oli voitto maailman metsille 

Ilmastokriisin hillintä  oli Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeimpiä tavoitteita viime syksynä. Julkista keskustelua hallitsivat EU:n ilmastotavoitteet, mutta puheenjohtajuuskauden tärkein ilmastovoitto tuli muualta, kirjoittaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Luonnonsuojeluliitto torjuu metsäkatoa Madagaskarilla. Kuva: Titta Lassila

Joulukuun maatalous- ja kalastusneuvostossa ministerit pääsivät sopuun toimista maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Tämä oli konkreettisin ilmastovoitto Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Samalla kun metsät Australiasta Brasiliaan paloivat, paine päättäjien suuntaan kasvoi, ja myös Suomen eduskunnan valiokunnat vaativat EU:lta lisätoimia. Jäsenmaat pyysivät komissiota laatimaan nopeasti uusia toimia, joilla voidaan vähentää kulutuksemme aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Yhtenä keinona jäsenmaat mainitsivat yritysten huolellisuusvelvoitteen selvittämisen kestävän ja metsäkatovapaan tuotannon ja kulutuksen varmistamiseksi.

Esiselvitysten perusteella uusi lainsäädäntö olisi tehokkain keino hillitä metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden kulutusta. Ympäristöjärjestöt ovatkin puoltaneet lainsäädäntöä. Myös EU-parlamentin enemmistö on uuden lainsäädännön puolella.

Jatkotyössä on varmistettava, ettei metsäkadon torjunnassa jättäydytä pelkkien sertifikaattien ja vapaaehtoisuuden varaan, sillä ne on todettu tehottomiksi. Meidän on kannettava vastuuta maapallon tilasta koko yhteiskuntana lainsäädännön kautta. Komissio on luvannut tehdä ehdotuksensa uusista toimista mahdollisesti jo tänä vuonna, ja uusi lainsäädäntö voisi vaikuttaa päästöihin ja luonnon tilaan ympäri maailman jo noin kolmen vuoden kuluttua.

Puheenjohtajuuskautta varjostivat Suomen neuvottelut komission kanssa erivapauksien saamiseksi metsäkadon ja maatalousmaiden päästöjen laskentaan. Rinteen hallitus ei tehnyt tarvittavaa pesäeroa Sipilän hallituksen metsälinjaan. Erityiskohtelun vaatiminen metsäasioissa haittaa Suomen uskottavuutta ilmastokysymyksissä ja antaa muille maille mahdollisuuden vaatia erivapauksia myös itselleen. Siinä on resepti kehnolle ilmastopolitiikalle.

Puheenjohtajuuskauden edistysaskel oli se, että EU-maat pääsivät yhteisymmärrykseen EU:n hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Tämä oli välttämätön poliittinen sopimus, mutta sen varsinaiset vaikutukset päästöihin jäänevät pieniksi. Tärkeämpää oli, että uusi komissio Ursula von der Leyenin johdolla lupasi vauhdittaa alkaneen vuosikymmenen päästövähennyksiä ja kiristää EU:n ilmastotavoitetta vuodelle 2030.

Rinteen hallituksen ilmoitus Suomen hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2035, muiden Pohjoismaiden omat tavoitteet ja Saksan ilmastopoliitiikan kiristyminen antoivat selkänojaa uudelle komissiolle. Madridin ilmastokokouksen pettymyksen jälkeen EU:n ilmoitus vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostamisesta ei voi tulla liian aikaisin. Ilmastopolitiikkaan tarvitaan ryhtiliike maailmanlaajuisesti. Ryhtiä saadaan hyvien esimerkkien avulla, eikä peruutuspeiliä katselemalla.

Jotta EU voisi tehdä osansa ilmastokriisin hillitsemiseksi, 40 prosenttia kaikesta EU-rahoituksesta tulisi ohjata ilmastotekoihin. Fossiilisten polttoaineiden rahoitus pitää lopettaa viipymättä. Suomen tavoite oli, että 25 prosenttia budjetista kohdennettaisiin ilmastolle, ja että kaikki EU-rahoitus olisi yhdenmukaista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. Joulukuun neuvostossa muut jäsenmaat kuitenkin vesittivät kirjauksia, ja lopulta neuvotteluja vuosien 2021–2027 budjetista päätettiin jatkaa tänä vuonna.

Vuosi 2020 tulee olemaan erittäin tärkeä ilmaston kannalta, sillä globaali päästöjen kasvu pitää pysäyttää. Euroopan parlamentti on julistanut ilmastohätätilan, ja uusi komissio on julkaissut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman. Riittävät ilmastotoimet fossiilisista polttoaineista luopumisesta metsien suojeluun ovat yhä kiinni poliittisesta tahdosta ja kansalaisten valmiudesta muutokseen. Kaikki muut ratkaisut ovat jo olemassa.

Lue lisää:

European Environmental Bureaun koonti. Luonnonsuojeluliitto on EEB:n jäsen.


Hanna Aho
Kirjoittaja on suojeluasiantuntija.

Lisätietoja

Suojeluasiantuntija Hanna Aho

Jaa sosiaalisessa mediassa

Lahjoita metsille!

Tukemalla Luonnonsuojeluliiton metsätyötä olet mukana suojelemassa arvokkaita metsiämme. Lahjoituksilla kampanjoimme metsien puolesta, kartoitamme metsäluontoa ja neuvottelemme arvokkaiden metsien säilymisestä, tuotamme metsiin liittyvää tietoa ja viemme sitä päättäjille.

Lahjoita